Uutiset

Jääkiekko toi elinikäisen kaveruuden

Kuivasta, raviradasta ja tekojääradastakin riittää väistämättä puhetta, kun istuu samaan pöytään Vesa Koivun, Timo Väänäsen, Kari Lehtosen ja Kalle Väänäsen kanssa.

Kalle Väänänen pelasi HPK:n suomensarjan joukkueissa puolustajana. Oman aktiiviuransa jälkeen Kalle alkoi valmentaa yhdessä Urpo Haapaniemen kanssa HPK:n vuonna 1966 syntyneitä silloisia jääkiekkoilijan alkuja. Koivu, nuorempi Väänänen ja Lehtonen pelasivat siinä joukkueessa.

– Kuivalla (Kuivansillan kenttä Kaivokadun varrella) aloitettiin ja raviradallakin (Pullerin kentän kaukalossa) harjoiteltiin ja pelattiin. Juhlapäivä oli, kun pääsimme tekojäälle ja myöhemmin jäähalliin Rinkelinmäelle, miehet kertovat.

Urheilullisella jättimenestyksellä eivät Kerhon kuuskutoset voi pullistella – tuli voittoja ja tuli tappioita ja joskus tasapelejäkin, jotka siihen maailman aikaan olivat vielä mahdollisia.

– F-junioreina aloitimme. Muistaakseni ihan ensin pelasimme Pallo-Kärppien nimellä. SM-turnauksissa pelasimme ja kerran taisimme Fazer-turnauksessa sijoittua kahdeksan parhaan joukkoon, muistelee Lehtonen.

– Kerran voitimme Ilveksenkin, hymyilee vieressä Koivu, joka pelaajana oli tyrkyllä HPK:n edustusjoukkueeseenkin.

Yhdessä porukka pelasi B-juniori-ikään saakka.

– Sitten osa siirtyi A-junioreihin ja osa lopetti. Kymmenkunta äijää käy kuitenkin yhä jäällä jatkamassa harrastusta kuntoilumielessä.

Ammatin jääkiekosta sai Kari Lehtonen. Leke on maalivahtivalmentaja. Hänen pestinsä HPK:n liigajoukkueessa päättyi tähän kevääseen ja jatkuu Kouvolassa KooKoon liigajoukkueessa.

Tärkeintä on kuitenkin kaveruus, jonka jääkiekko antoi. Kerhon kuuskutoset pitävät yhä yhtä.

– Tapaamme vuosittain eli säännöllisesti. Kun Leke tuli takaisin Kerhoon, ohjelmassa oli Kerhon liigapeli, syötiin ja sen jälkeen istuttiin yhdessä iltaa. Ollaan yhdessä naurettu vanhoille jutuille. Täytyy varmaan seuraavaksi mennä Kouvolaan KooKoon peliin, Koivu ja Väänäset myhäilevät.

Ryhmäkokoontumiset alkoivat, kun Väänäsen Kalle täytti 50 vuotta. Siitä on kohta 20 vuotta. Tänä vuonna Kallen valmennettavat täyttävät 50 vuotta. Juhlareissu on edessä toukokuussa – pitkä viikonloppu Prahassa. Sinne lähtee 20 miestä.

– Osa pelaa golfia, katsellaan nähtävyyksiä ja tehdään kaikkea kivaa, Koivu sanoo.

– Praha on hieno kaupunki. On siellä paljon nähtävää, Lehtonen vahvistaa.

Leke Lehtonen suosittelee samanlaista yhteisöllisyyttä ja ystävällisyyttä myös tämän päivän junioreille, kun he tulevat omalla urallaan tiettyyn vaiheeseen.

– Hienoin juttu ovat nämä elinikäiset ystävyyssuhteet. Joukkueessa oppii sosiaalisia taitoja.

1960 ja vielä 1970-luvulla syntyneetkin saivat jääkiekosta halvan harrastuksen. Nyt tilanne on muuttunut. Jääkiekon harrastamisesta joutuu maksamaan sievoisen summan, kun jo jäävuoromaksut ovat kalliita. Toisaalta talvet olleet sellaisia, ettei ulkojäille ole päässyt kuin satunnaisesti.

– Meidän junioriaikana jääkiekko oli halpa harrastus. Toisaalta paljon teimme talkoita. Bussikuskitkin olivat omasta takaa. Kauden budjetti oli silloin noin 30 000 markkaa.

HPK:n liigajoukkueelta entiset juniorit ja Väänäsen Kalle odottavat nyt näyttöjä.

– Odottavissa tunnelmissa olemme. Vaikea on sanoa, kuinka tästä lähtee menemään. Näytön paikka Kerholla on. Paljon pitää tehdä menestyksen eteen, Kalle Väänänen tuumaa.

Hän myöntää, että HPK:n yhtiöityminen vähän kouraisi ikikerholaista.

– Trendien mukana on tietysti eteenpäin mentävä, hän sanoo. HäSa

Asiasanat