Uutiset

Jääkiekon pyykki jäi pesemättä

Hämeenlinna 19.9.2004

Suomalaisen jääkiekon ympärillä syntyi kuhina, kun NHL-puolustaja Janne Niinimaa lähti maajoukkueesta kesken maailmancupin kotimatkalle. Syyksi hän kertoi päävalmentaja Raimo Summasen tavan johtaa joukkuetta. Lehdistön keräämien tietojen mukaan Summanen olisi mennyt Niinimaan arvostelussa niin pitkälle henkilökohtaisuuksien puolelle, että puolustajan mitta tuli, nöyryytykseksi kokemansa tilanteen edessä, täyteen. Summanen kiistää tulkinnan.

Maailmancupin ollessa vielä kesken Suomen Jääkiekkoliiton johto lupasi, että tapauksen pyykki pestään. Kun Suomi kaikkien yllätykseksi kiri cupin loppuotteluun ja hävisi sen niukasti maalilla Kanadalle, puheet Niinimaan ja Summasen yhteenoton selvittämisestä vaimenivat. Päinvastoin Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola erityisesti korostaa, ettei liiton luottamus Summaseen ja siis samalla hänen valmennustapoihinsa ole missään vaiheessa horjunut.

Erittäin laaja ja paikoin kiitettävän syvällinen keskustelu jakoi kiekkokansaa kahteen leiriin. Osa jääkiekon kannattajista katsoo vain Suomen maajoukkueen menestyksen ratkaisevan. Toisin sanoen, hieman kärjistäen ilmaisuna, valmentaja saa kohdella pelaajia miten hyvänsä, jos joukkue menestyy. Toinen leiri perää myös jääkiekkoon, kuten yleensäkin urheiluun, moraalia ja yleisesti hyväksyttyjä, päivänvaloa kestäviä, käytöstapoja.

Jos Suomen Jääkiekkoliiton johto jättää, kuten nyt näyttää, maailmancupin kähinän selittämättä, se leimautuu väistämättä ”tulosta hinnalla millä hyvänsä” -ajattelun kannattajaksi. Vaikuttaa siltä, että Raimo Summanen on saamassa jotain anteeksi, koska hän johti joukkonsa hopealle. Jos näin on, miksi esimerkiksi Kummola ei sano asiaa reilusti ääneen?

Urheilun yhteydessä puhutaan mielellään äärimmäisen kovista paineista ja siitä seuraavista käyttäytymisen erivapauksista ja ylilyönneistä. Paineita on muuallakin kuin urheilun maailmassa! Kukaan ei vakavalla naamalla voi väittää, että paineiden raastama esimies voi kohdalla alaisiaan kuinka huonosti hyvänsä niin kauan kuin työ tuottaa toivotun tuloksen. Jos tilanne on toinen jääkiekossa ja yleensä urheilussa, miksi tästä vaietaan?

Käyttäytymisen rajoista, sekä valmentajan että urheilijan, ei pitäisi olla kovin vaikea sopia. Urheilussakin on pysyttävä asiassa, keskityttävä urheiluksi kutsuttuun työntekoon, ja vältettävä henkilökohtaisuuksiin menoa. Jos valmentaja vaatii pelaajalta äärimmäistä sitoutumista, pitää hänellä itsellään olla jo johdonmukaisuuden nimissä ryhtiä sitoutua hyviin käytöstapoihin. Kiekkoilun kerma on unohtanut, että Suomi voitti ainoan MM-kultansa kaikkea muuta kuin johdolla.

Urheilussa on myös nuorisotyötä. Lasten vanhemmat ovat kiinnostuneita pukukoppielämästä, josta entisen kiekkoilijan Mika Niemisen mukaan ei voi puhua julkisuudessa. Koska lapsi ja nuori on siinä iässä, että hänen on otettava vastaan millainen valmentajan ryöpytys hyvänsä?

Lasten vanhemmat ovat kiinnostuneita pukukoppielämästä, josta entisen kiekkoilijan Mika Niemisen mukaan ei voi puhua julkisuudessa.

Päivän lehti

28.5.2020