Uutiset

Jääräpäisyys latistaa vapputunnelmaa

Suomalainen vappu ei ole ollut enää vuosiin työväenliikkeen, poliittisen vasemmiston eikä puoluepolitiikan suuri päivä. Räväkätkään vappumaiset toripuheet eivät kansaa kerta kaikkiaan kiinnosta. Vappu on kevään saapumisen ja yleisen, valitettavan usein yliampuvankin, juhlinnan ja myös roskaamisen päivä.

Vappu on merkitty kalenteriin liputuspäiväksi ja suomalaisen työn päiväksi. Toukokuun ensimmäisen päivän tätä merkitystä on kaikki perusteet edelleen korostaa. Suomalainen työ tehtaissa, konttoreissa, terveydenhuollossa, kouluissa, yrittäjinä yrityksissä ja kaikissa työpaikoissa on tehnyt Suomesta kukoistavan läntisen hyvinvointivaltion.

Kaikkine puutteineenkin työn tuloksia voi hyvällä omallatunnolla vappuna juhlia. Suomella on kaikki edellytykset kehittyä yhteiskuntana sekä taloudellisesti että sivistyksellisesti. Näköpiirissäkään ei ole uhkaa, joka romuttaisi luottamusta vieläkin paremmasta maasta.

Tämän tavoitteen toteutumisen tiellä voivat olla vain suomalaiset itse. Sekä politiikan, talouselämän että työmarkkinoiden johdossa täytyy yksinkertaisesti olla rohkeutta ratkaisuihin, joista osa on kiistatta ikäviä. Pelissä on taito johtaa ja kantaa vastuuta.

Vapun 2005 suomalaisen työn päivän juhlintaa varjostaa paperialan tilanne. Paperi- ja sellutehtaiden koneet ovat seisoneet jo ennen vappua sekä työntekijöiden että tehtaiden johdon päätösten vuoksi. Kaiken aikaa kiristyvän ilmapiirin lopputulos ei ole näillä näkymillä minkään lajin yllätys: paperiala on ajautumassa tässä kuussa lakkoon.

Paperi saattaa tehdä peräti historiaa, sillä ensimmäistä kertaa työtaistelu on laajentumassa maan rajojen ulkopuolelle. Suomalaisyritysten EU-maissa sijaitsevien yksiköiden työntekijät ovat antaneet alustavia lupauksia tukitoimista. Lakot eivät tule kaikissa EU-maissa kysymykseen, mutta toki paperiväki voi tukea suomalaisia lakkolaisia vaikkapa tuotantoa eri tavoin hidastamalla.

Lakon paisuminen eurooppalaisiin mittoihin olisi noloa ja kiusallista koko Suomelle. Yksinomaan tästä syystä paperin osapuolten olisi otettava järki käteen ja ryhdyttävä vakavassa hengessä neuvottelemaan erimielisyydet pois päiväjärjestyksestä. Kumpikin osapuoli on jo uhonnut jääräpäisesti aivan tarpeeksi. Paperialalla ei ole ongelmaa, jota ei voitaisi neuvottelupöydässä ratkaista.

Paperin tilanne käynnistää jälleen keskusteluja lakko-oikeuden rajoittamisesta, kieltämisestä ja lakkosakkojen korotuksista. Näitä asioita on vakavassa hengessä pohdittava, vaikka niistä ei päätöksiä ainakaan tällä hetkellä voi syntyä.

Lakkoja on Suomessa onneksi vähän ja niiden merkitystä tavataan puolin ja toisin liioitella. Vastuullisten tahojen on kuitenkin kavahdettava tapoja, jotka romuttavat sopimusyhteiskuntaa. Yhteisymmärryksen löytyminen usein sitkeiden, pikkutunneille kestäneiden, neuvottelujen jälkeen on kansallinen vahvuutemme. Sitä sen pitää olla myös tulevaisuudessa.

Päivän lehti

22.1.2020