Uutiset

Jakartan reitiltä Rantatorille

Douglas DC-2 oli aikansa hienoin lentokone. Ensimmäisenä matkustajakoneena se pystyi lentämään Yhdysvaltojen rannikolta toiselle alle vuorokaudessa ja 14 matkustajaa saivat ruokatarjoilun ohella nauttia myös maailman ensimmäisistä lennon aikana näytetyistä elokuvista.

Hollannin kuninkaallinen lentoyhtiö KLM tilasi 13 uutta konetta. Ne koottiin ja koelennettiin Kaliforniassa, jonka jälkeen ne laivattiin osina Fokkerin lentokonetehtaalle Hollantiin.

Hanssin-Jukka sellaisena matkailukohteena kuin hämeenlinnalaiset sen muistavat.

Lentokone sai huhtikuussa 1935 rekisteritunnuksekseen PH-AKH, mutta niin miehistöille kuin matkustajillekin se tuli tutuksi nimellä De Haan eli Kukko.

Kone lensi aluksi Amsterdamista Frankfurtin kautta Milanoon, mutta kun Kukko osoittautui luotettavaksi, siirrettiin se lentoyhtiön pisimmälle reitille. Lennot Hollannin siirtomaan Indonesian pääkaupunkiin Jakartaan kestivät päiväkausia ja välilaskuja matkalle kertyi 22 kappaletta.

Kaukomatkailu päättyi kuitenkin jo vuonna 1937, kun kantamaltaan parempi DC-3 korvasi pienemmät koneet. Kukko jäi lentämään KLM:n väreissä Euroopassa, kunnes kohtalo ja ruotsalainen seikkailija-kreivi puuttuivat asiaan.

Kreivin pommikone
Suomen jouduttua sotaan vuonna 1939 ei kreivi Carl-Gustaf von Rosen voinut seurata tapahtumia sivusta. Kuten hänen isänsä kreivi Eric von Rosen vuonna 1918, myös Carl-Gustaf päätti kantaa kortensa kekoon Suomen puolesta.

KLM:n lentäjänä työskennellyt von Rosen erosi välittömästi työstään ja jo joulukuun lopulla hän lensi pommituslentoja ilmavoimien Bristol Blenheim -koneilla. Pian ilmavoimien puutteellisesta kalustosta suivaantunut kreivi lainasi sukulaiseltaan 250 000 kruunua ja lähti Hollantiin. Ostoslistalla oli pommikone.

Matka oli tuloksellinen, sillä ostettuaan Kukkona tunnetun matkustajakoneen entiseltä työnantajaltaan, hän sai lahjoituksena myös kaksi Koolhoven -tiedustelukonetta. Sotatilan takia kauppa naamioitiin rekisteröimällä koneet ensin Ruotsiin.

Von Rosen lensi DC-2:n Ruotsin Trollhättaniin, jossa koneeseen kiinnitettiin pommiripustimet siipien alle ja wc:n paikalle asennettiin pommikasetit, joista voitiin pudottaa 24 pientä palopommia. Matkustamon kattoon ja keulaan tehtiin reiät konekivääreitä varten ja pommien tähtäämistä varten matkustamon lattian läpi asennettiin teleskooppitähtäin.

Ystävänpäivänä 1940 von Rosen lensi Ruotsista Suomeen ilmavoimien uudella pommittajalla, joka sai rekisterinumerokseen DC-1 ja lempinimekseen ”Hanssin-Jukka”.

Epäonnea jo ensimmäisellä lennolla
Hanssin-Jukan ensimmäinen lento ilmavoimissa oli jäädä myös sen viimeiseksi, sillä maaliskuun ensimmäisen päivän yönä tehdyllä pommituslennolla yli 40 asteen pakkanen aiheutti ongelmia.

Koneen päästyä kohteensa ylle vain sisällä olleet pienet kasettipommit suostuivat putoamaan. Koneen oli lennettävä uudestaan raskaan ilmatorjunnan läpi, ennen kuin siipien alla olleet isot pommit irtosivat.

Kesken pommituksen toinen moottoreista sammui suuren paukahduksen saattelemana ja kone joutui nilkuttamaan yhdellä moottorilla ja välillä omaakin ilmatorjuntaa väistellen takaisin kotikentälle.

Moottoririkon syyksi paljastui ensin epäillyn ilmatorjunnan sijaan häiriö voitelujärjestelmässä. Välirauha ehti alkaa, ennen kuin Hanssin-Jukka oli jälleen lentokunnossa.

Ilmavoimien lippulaiva
Hanssin-Jukalla lensi pääasiassa lentomestari Karl Fritiof Väänänen. ”Fritun” vakiomiehistöön kuuluivat myös lentomekaanikko Aulis Hakkarainen ja radiosähköttäjänä ensin Eino Jokinen ja myöhemmin Eino Turkki.

Välirauhan aikana huonosti toimineet pommitusvarusteet riisuttiin pois ja niiden tilalle asennettiin ilmakuvauskamerat. Kone varustettiin myös valtionjohdon kuljettamista varten. Näin Hanssin-Jukasta tuli ilmavoimien lippulaiva.

Jatkosodan alussa Hanssin-Jukka kuljetti varusteita Laguksen joukoille ja toi paluulennoilla 137 haavoittunutta takaisin. Sodan pitkittyessä Jukka kuljetti suomalaisia lentäjiä ja tutkamiehiä koulutukseen Saksaan sekä osallistui uusien hävittäjien noutomatkoille.

Ulkoministeri Ramsay lensi Hanssin-Jukalla Berliiniin ja marsalkka Mannerheim palasi sillä Zürichistä. Koneella tuotiin myös Latviassa kuolleiden suomalaisten lentäjien arkut kotimaahan.

Heinäkuussa 1942 koneen moottori vaurioitui jälleen, tällä kertaa Saksassa. Suomeen Jukka lensi lainamoottorilla ja kotikentällä koneeseen vaihdettiin kaksi sotasaaliiksi saatua venäläistä moottoria.

Insterburgin lentokentällä kone vaurioitui liittoutuneiden pommien sirpaleista, mutta pystyi palaamaan kotimaahan korjattavaksi.

625 vip-matkustajaa ja 24 tonnia rahtia
Marraskuussa 1944 koneen otti vastuulleen lentomestari Osmo Rantala, joka myöhemmin myös pelasti romutustuomion jo saaneen koneen.

Hanssin-Jukan viimeinen lento tapahtui kesäkuun ensimmäisenä päivänä 1955, kun koneella tuotiin hengityshalvauspotilas Utista Helsinkiin.

Kaikkiaan Hanssin-Jukka lensi 7579 tuntia, joista kolmanneksen ilmavoimien väreissä. Lentokilometrejä kertyi melkein 40 kertaa maapallon ympäri ja ilmavoimien palveluksessa kone kuljetti 625 vip-matkustajaa sekä 24 tonnia rahtia. Ilmavoimien kirjanpidosta kone poistettiin maaliskuussa 1958 täysin palvelleena.

Hanssin-Jukan Suomeen tuonut kreivi von Rosen puolestaan jatkoi seikkailujaan lentämällä vuosikymmenien ajan avustuslentoja Afrikassa, perustamalla Etiopian ilmavoimat ja osallistumalla Biafran sotaan kapinallisten puolella. Kreivi menehtyi sissien iskussa Somaliassa kesällä 1977.

Von Rosenin suvulla oli suuri merkitys Suomen ilmavoimien perustamiselle ja kunnianosoituksena suvulle on ilmavoimien kalustosta aina löytynyt yksi kreivi von Roseniksi nimetty lentokone. (HäSa)

Lähteet:
Hanssin-Jukan lentokonekirja 1940-1958
Eino Riitaranta: Hanssin-Jukka 60 vuotta (Suomen ilmailuhistoriallinen lehti 4/1994)
Hanssin-Jukan esite, 1978
Antique & collectables, 1982
KLM:n aikataulukirja, 1935
Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 18.3.1976
Keski-Suomen Ilmailumuseon leikekirja
Hämeen Sanomien arkisto

Muistatko sinä Hanssin-Jukan?
Kaipaamme lukijoiden kertomuksia, muistoja ja valokuvia Hämeenlinnan katukuvaan pitkään kuuluneesta Hanssin-Jukasta. Voit ottaa yhteyttä sähköpostilla sunnuntai@hameensanomat.fi tai kirjeitse osoitteeseen Hämeen Sanomat, Sunnuntaitoimitus, PL 530, 13111 Hämeenlinna.