Uutiset

Jakautunut Puola valitsee presidentinvaaleissa demokratian ja autoritaarisen linjan väliltä – Taustalla hämmentävät "pakkovaalit", joissa ei annettu yhtään ääntä

Sunnuntain presidentinvaalit joko lujittavat valtaa itselleen keskittävän valtapuolue PiS:n asemaa tai iskevät piikin PiS:n itsevaltaisiin pyrkimyksiin.
Puolan istuva presidentti Andrzej Duda (kuvassa) kampanjoi jatkokautensa puolesta. Dudan taustalla oleva Puolan valtaapitävä PiS-puolue tekee rajua lokakampanjaa Dudan vastaehdokasta, liberaalia Rafał Trzaskowskia vastaan, joka on keskustaoikeistolaisen Civic Platform -puolueen edustaja. Kuva: epa08511051
Puolan istuva presidentti Andrzej Duda (kuvassa) kampanjoi jatkokautensa puolesta. Dudan taustalla oleva Puolan valtaapitävä PiS-puolue tekee rajua lokakampanjaa Dudan vastaehdokasta, liberaalia Rafał Trzaskowskia vastaan, joka on keskustaoikeistolaisen Civic Platform -puolueen edustaja. Kuva: epa08511051

Puolan hallitseva presidentti Andrzej Duda pyrkii sunnuntaina uudelle kaudelle presidentinvaaleissa.

Duda on Puolan demokratiaa romuttavan, autoritaarista politiikkaa harjoittavan valtapuolue PiS:n (Laki ja oikeus) epävirallinen liittolainen. Vuoden alussa Dudan uudelleenvalinta näytti mielipidetiedustelujen perusteella vielä melko varmalta, mutta koronakriisi on nostanut vastaehdokas Rafał Trzaskowskin vahvoille.

Keskustaoikeistolaisen Civic Platform -puolueen liberaali edustaja Trzaskowski on pääkaupunki Varsovan pormestari.

Presidentillä veto-oikeus lakeihin

Puolalaiset valitsevat vaaleissa autoritaarisen kehityksen jatkumisen ja demokratian kurinpalautuksen välillä.

Vuodesta 2015 valtaa pitänyt PiS-puolue on keskittänyt vallan hallinnolle ja hyökännyt rajusti oikeuslaitosta, tiedotusvälineitä, oppositiota ja kansalaisyhteiskuntaa vastaan. Dudan uudelleenvalinta lujittaisi PiS:n asemaa.

Kansallismielisen PiS:n ja Dudan Vastaehdokas Trzaskowski taas edustaa liberaalia demokratiaa, Eurooppa- ja länsimyönteisyyttä, markkinataloutta ja kansainvälisyyttä.

Presidentin asema Puolassa on pitkälti seremoniaalinen ja arvovaltaan perustuva. Painoarvoa tuo kuitenkin se, että presidentillä on veto-oikeus lainsäädäntöön.

Trzaskowskin valinta merkitsisi sitä, että hän voisi estää PiS:n ajamia lakihankkeita.

Valinta olisi samalla symbolisesti suuri tappio PiS:n itsevaltaisille pyrkimyksille.

Toukokuun vaaleissa nolla ääntä

Presidentinvaalien tausta on vähintäänkin kummallinen.

Vaalit oli alun perin tarkoitus järjestää 10. toukokuuta, jolloin Puolassa olivat käytössä tiukat koronarajoitukset.

Pandemian vuoksi suosionsa heikkenemistä pelännyt PiS yritti järjestää vaalit väkisin kaikin mahdollisin keinoin – joista osa oli demokratiaa halveksivia.

Ensin PiS esitti pakollista postiäänestystä ja väläytti jopa vankilatuomion mahdollisuutta niille, jotka eivät äänestäisi. Myöhemmin ideana oli, että presidentin kautta olisi pidennetty viidestä seitsemään vuoteen.

Vaaleja ei lopulta virallisesti peruttu, mutta rajoitusten takia yhtään ääntä ei pystytty antamaan, joten vaalit julistettiin mitätöidyiksi ja uusi aika sovittiin täksi sunnuntaiksi.

Jos kukaan ehdokkaista ei saa tänään yli 50:tä prosenttia äänistä, toinen kierros järjestetään heinäkuun 12. päivä.

Päivän lehti

4.8.2020