Kolumnit Uutiset

Jalkapallo näytti taas tunteiden kirjon

Kunpa olisi saanut olla keskiviikkoiltana Barcelonan Nou Campilla lähes sadantuhannen muun katsojan seurassa. Voi vain kuvitella, minkälainen tunnelma hehkui katsomossa, kun Barcelona teki uskomattomasta totta. Se nousi hämmästyttävästi jalkapallon Mestarien liigan puolivälieriin kaukaa takaa – ja minkälaisten vaiheiden jälkeen.

Aikuiset ihmiset itkivät ja nauroivat, hyppivät ja huusivat. Urheilu on aina parasta paikan päällä, mutta kyllä televisiostakin pääsee nauttimaan makupaloja ja myös sitä hurmaavaa tunteiden kirjoa – kun Viasatille ottelun selostaneen Tuomas Virkkusen sanoista ei enää saa kunnolla selvää ja asiantuntija Pasi Rautiainenkin jää melkein sanattomaksi. Nämä hetket ovat harvassa.

Barcelonan ja PSG:n ottelu jää historiaan yhtenä ihmeellisimmistä jalkapallotarinoista. PSG voitti Pariisissa 4–0, joten Barcalle jäi paljon takaa-ajettavaa. Eikä varmasti kukaan uskonut Barcelonan jatkopaikkaan, kun Edinson Cavani tykitti PSG:lle 3–1-kavennusmaalin reilun tunnin pelin jälkeen. PSG:n Marco Verratti sanoi, että myös Barcelonan pelaajat sanoivat siinä vaiheessa pelin olevan ohi.

Neymarin 4–1-maali 88. minuutilla herätti pelin kuitenkin uudelleen henkiin. Ja sittenhän tapahtui se järisyttävä nousu. Barcelona teki seitsemässä minuutissa kolme maalia – Sergi Roberton viime hetken osuma ja se oli siinä. Tuskin mikään muu tämän maailman joukkue olisi pystynyt samanlaiseen temppuun kuin Katalonian ylpeys. Sen pelissä oli nyt intohimoista vimmaa ja voittamisen nälkää sen taituruuden lisäksi.

Ottelu oli kuin vuoristorata myös PSG:lle, jonka espanjalainen valmentaja Unai Emery hyppi silkasta riemusta apuvalmentajiensa syliin 35 minuuttia ennen katkeraa loppua. Vuonna 2004 valmentajan uransa Lorca Deportivassa aloittanut Emery on huippuvalmentaja: hän johdatti Sevillan kahdesti Euroopan liigan voittoon ennen kuin siirtyi täksi kaudeksi pariisilaisjoukkueen peräsimeen.

Nou Camp todisti keskiviikkona Emeryn valmentajauran katastrofia. Ei laatujoukkueen tietysti pitäisi hävitä toiselle laatujoukkueelle sillä tavoin kuin PSG Barcelonalle hävisi. Voi olla, että Emeryn aika PSG:ssä jää lyhyeksi kuten se jäi vuonna 2012 Moskovan Spartakissa.

Barcelonalla olivat tällä tällä kertaa kaikki tuuritkin mukana. Se sai kaksi maalia rankkareista, joista varmasti on keskusteltu ja keskustellaan. PSG teki yhden oman maalinkin. Sillä oli paikkansa niitata toinenkin osuma Nou Campilla – oli pari läpiajoa ja Cavanin yksi yritys pysähtyi tolppaan. Hyvin pienestä oli kiinni rajun pettymyksen ja suuren riemun välinen ero.

Tällaista on urheilu ja etenkin kuningaslaji jalkapallo parhaimmillaan. Se ei jätä ketään kylmäksi.

 

 

 

Päivän lehti

7.6.2020