Uutiset

Janakkala vastustaa kuntaliitosta monisanaisella lausunnolla

Janakkala ei hyväksy ajatusta kunnan liittämisestä Hämeenlinnaan, eikä myöskään Tervakosken taajaman liittämistä mihinkään muuhun kuntaan.

Tämä on Janakkalan ytimekäs vastaus kuntauudistusta selvitelleen työryhmän esitykseen, jonka mukaan Janakkalan, Hämeenlinnan ja Hattulan tulisi muodostaa yksi kunta.

Mihin Tervakoski kuuluu?

Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän koko maata koskeva esitys julkistettiin helmikuussa. Sen mukaan Suomen kuntamäärä voidaan vähentää noin 70:een.

Kanta-Hämeessä esitys sisälsi myös mahdollisuuden liittää Tervakoski kaupunkiin, jonka muodostaisivat Hyvinkää, Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi.

Kaikki kunnat saavat antaa lausuntonsa työryhmän esityksestä. Janakkalan kunnanhallitus käsitteli lausuntoehdotusta maanantaina, ja valtuuston päätettäväksi se menee 26. maaliskuuta.

Lausuntopyynnössä kysyttiin kuntaliitosasiasta kahdella tavalla. Onko kunta valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista? Ja toisaalta: onko kunta valmis osallistumaan työryhmän esittämään erityiseen kuntajakoselvitykseen?

Janakkala vastaa kumpaankin kysymykseen kieltävästi.

Lähes 40 sivun lausunto

Janakkala on alusta asti vastustanut kuntauudistusta ja kuntaliitoksia, joten sen lausuntoehdotuksessa ei ole mitään yllättävää – jos yllätykseksi ei laske sitä, että lausunto on peräti 38-sivuinen. Mukaan on otettu runsaasti myös asiantuntijoiden ja tutkijoiden tekstejä.

Lausunnossaan Janakkala katsoo, että työryhmä on antanut työssäkäyntialueelle, saavutettavuudelle ja asioinnille suhteettoman suuren painoarvon. Kunta vastustaa selvityksen tulkintaa, jonka mukaan Janakkala kuuluisi Hämeenlinnan työssäkäyntialueeseen. Kunta katsoo, että tulevaisuudessa etelään suuntautuminen vahvistuu.

Asiointi ei voi Janakkalan mielestä olla kuntarajojen määräytymisperiaate. Lisäksi rakenteen kasvaminen yhteen kuntarajalla (kuten Harvialassa) ei ole haitallista.

Janakkala korostaa HHT-akselin (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-akselin) merkitystä, ja ihmettelee, ettei selvityksessä ole otettu huomioon Janakkalan edullista sijaintia tällä akselilla.

Väestönkasvusta etua Janakkalalle

Janakkala myös kasvaa, joten väestöennuste voi toteutua edullisempana kuin selvityksessä mainitaan. Lisäksi huoltosuhdekin on parempi kuin selvityksessä esitetään.

Janakkala arvostelee selvitystä, koska siitä puuttuu kustannustehokkuusnäkökulma. Kunta korostaa, että kuntaliitos ei parantaisi kunnan taloudellista tilannetta.

Peruspalvelut Janakkala hoitaa maan keskiarvoa halvemmin kustannuksin. Palvelujen asukaskohtainen nettokustannus Janakkalassa on 286 euroa vähemmän kuin Hämeenlinnassa.

Janakkala perää myös eettistä heräämistä, jotta terveydenhuolto ei valuisi ylikansallisten monopolien haltuun. Se huomauttaa, että ikääntyneiden palveluissa Hämeenlinnassa on menty yksityistämisen tielle.

Lisäksi janakkalalainen koululainen saa enemmän opetusta kuin hämeenlinnalainen – ja silti vähemmin kustannuksin.

Janakkala arvostelee Hämeenlinnan hallintomallia ja toimintakulttuuria, joita ovat kuntalaisten edun kannalta ”mahdottomia hyväksyä”. (HäSa)