Uutiset

Janakkalan kunnanjohtaja arvostelee painelaskelmia

-Nämä ovat ajatusleikkityyppisiä ja täysin teoreettisia laskelmia, sanoo Janakkalan kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen kuntatalouden niin sanotuista painelaskelmista.

Valtiovarainministeriö julkaisi alkuviikosta laskelmat, joita käytetään kuntauudistuksen taustamateriaalina. Niissä on arvioitu kuntien kokonaisveroasteen kehittymistä aina vuoteen 2024 saakka.

Selvitys pyrkii neutraloimaan valtionosuuksien merkityksen. Tätä Ahonen ei voi kuntakohtaisena tarkasteluna käsittää. Valtionosuuksillahan valtio vastaa niiden lakisääteisten tehtävien rahoituksesta, jotka se on kunnille määrännyt.

Valtionosuuksien kuntakohtaiset erot selittyvät olosuhde-eroilla eri osissa maata. Todellisten kuntakohtaisten tulevaisuuteen katsovien analyysien tekeminen vaatisi aivan eri tarkkuutta. Koko maan osalta tehtynä painelaskelmatyökalu kyllä kertoo kiristyvästä tilanteesta.

Tilattu tukimus

Painelaskelmat sisältyvät Eero Laesterän ja Tuomas Hanhelan tekemään tutkimukseen kuntien taloudellisesta kehittymisestä. Valtiovarainministeriön tilaama tutkimus on julkaistu ministeriön internet-sivuilla.

Laskelmat perustuvat tiedossa olleeseen tilanteeseen ja ennusteisiin viime vuoden elokuussa.

Niissä on otettu huomioon vuodesta 2020 kiihtyvä väestön ikääntyminen ja sen vaikutus kuntien rahoitustarpeeseen. Selvityksen mukaan ainakin kolmasosa kunnista on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa 2020-luvulla.

Kanta-Hämeessä iso vaihtelu

Kanta-Hämeen kunnissa kokonaisveroaste vaihtelee vuonna 2024 Riihimäen vajaasta 32 prosentista Humppilan huimaan 61 prosenttiin. Viiden parhaan kunnan joukossa ovat Hämeenlinnan seudun kunnat sekä Riihimäki ja Hausjärvi.

Perää pitävät kaikki viisi Lounais-Hämeen kuntaa. Niistä paras on Jokioinen, mutta senkin kokonaisveroaste kipuaa laskelmassa yli 39 prosentin.

Laskelmien mukaan kehitys on myönteisintä Riihimäellä, jossa kokonaisveroaste jopa laskee vajaalla prosenttiyksiköllä, kun verrataan vuosia 2010 ja 2024.

Riihimäen kehittämispäällikkö Ritva Mustonen arvelee selitykseksi kaupungin tervettä ikärakennetta.

-Väestöennusteen mukaan me olemme aika voimakas väestömuutoksen kohde vuosina 2010-2030. Lisäksi meillä on Kanta-Hämeen paras huoltosuhde. Yli 75-vuotiaiden osuudessa meille ei ole tulossa niin radikaalia muutosta kuin monessa muussa kunnassa, Mustonen selvittää.

Radanvarsikunnilla menee hyvin

Ritva Mustonen huomauttaa, että eteläisissä radanvarsikunnissa on muutenkin samansuuntainen kehitys kuin Riihimäellä.

Esimerkiksi Järvenpäässä, Keravalla ja Hyvinkäällä kokonaisveroaste on ensi vuosikymmenellä alle 30:n prosentin – Järvenpäässä jopa alle 25:n.

Anna-Mari Ahonen sanoo, ettei Laesterän painelaskelmia olisi pitänyt viedä kuntatasolle.

-Tällainen suuripiirteinen teoreettinen tarkastelu on varmaan ihan fiksu työkalu, kun katsotaan koko valtakunnan tilannetta, mutta kuntatasolle näitä ei olisi pitänyt viedä.

Ahosen mielestä laskelmissa pitäisi ottaa huomioon enemmän asioita.

-Kuntien pitäisi miettiä omia sopeutumismahdollisuuksia, jotka lähtisivät paikallisista lähtökohdista.

Janakkala putoaa vertailussa alaspäin

Vuoden 2024 luvuissa Janakkala on Kanta-Hämeen kunnista sijalla viisi heti Hämeenlinnan jälkeen. Vertailussa kehitys menee kuitenkin huonoon suuntaan, sillä vuoden 2010 tarkastelussa Janakkala on kokonaisveroasteessa sijalla kaksi, kun ykkösenä on Hattula.

Ahonen arvelee, että painelaskelman tarkoituksena on näyttää hälyttäviä lukuja niille kunnille, joilla valtionosuudet näyttelevät isoa osaa kokonaisrahoituksessa.

-Meidän muiden kuntien osalta tämä on täysin epäkiinnostava tarkastelu. (HäSa)

Päivän lehti

18.1.2020