Uutiset

Janakkalan tulos parani edellisvuotisesta

Janakkala saavutti viime vuonna juuri ja juuri positiivisen tuloksen. Viivan alle jää 29 000 euroa sen jälkeen kun tulokseen on lisätty miljoonan verran satunnaisia tuottoja.

Nuo satunnaiset tuotot johtuvat siitä, että Janakkala sai miljoona euroa osuudestaan Riihimäen ammattioppilaitoskuntayhtymässä, joka lakkautettiin. Kunta ei mennyt mukaan oppilaitoskuntayhtymän tilalle perustettuun Hyria-kuntayhtymään.


Verotulot kasvoivat viisi prosenttia

Kunnan odotettua parempi tulos johtui ennen kaikkea verotulojen ja valtionosuuksien kasvusta. Kunta sai verotuloja kolme prosenttia enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa ennakoitiin ja viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Valtionosuudet puolestaan kasvoivat kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Janakkalan saamat kunnallisverot kasvoivat nyt neljäntenä vuonna peräkkäin enemmän kuin maan kunnissa keskimäärin.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Merja Taponen (kesk.) on hyvin tyytyväinen verotulojen kehitykseen ja siihen, että menokehys on kunnassa pysynyt aisoissa.

-Ja kiitosta pitää antaa valtion päättäjille siitä, että valtionosuudet ovat kasvaneet. Toisaalta väestönkasvummekin vaikuttaa valtionosuuksiin.


Uusia yrityksiä perustettiin 90

Taponen on mielissään myös siitä, että elinkeinoelämä on kunnassa piristynyt taantuman jälkeen.

Uusia yrityksiä perustettiin selvästi enemmän kuin olemassa olevia lopetettiin: yrityksiä syntyi 90 kappaletta, toimintansa lopettaneita oli 36 kappaletta. Nettolisäys oli siten 54.

Työttömyysaste väheni Janakkalassa viime vuonna 0,5 prosenttiyksikköä. Työttömyysprosentti vaihteli vuoden aikana 8,3:sta (syyskuu) 10,0:aan (tammikuu). Kunnan työttömyysaste on keskimäärin 0,9 prosenttiyksikköä alhaisemmalla tasolla kuin Kanta-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin.

Väestö jatkoi kasvuaan, mutta selvästi hitaammin kuin vuotta aiemmin. Asukasluku kasvoi 99 hengellä, kun vuonna 2009 väestönkasvu oli 207 henkeä.


Isot investoinnit siirtyivät

Investointien määrä oli suunniteltua vähäisempi. Talonrakennusinvestointeja ei juuri ollut, koska kahden suuren investoinnin aloittaminen (keskuskeittiö ja terveyskeskuksen peruskorjaus) siirtyi kuluvalle vuodelle.

Tämä tasoitti kunnan velkaantumisasteen kasvua. Silti lainamäärä kasvoi kahdella miljoonalla eurolla. Kunnan ja vesilaitoksen yhteinen lainamäärä oli vuoden lopussa 35,8 miljoonaa euroa. Asukasta kohti velkaa on noin 2 100 euroa.

Kunnan suurimmat investoinnit liittyivät vesihuoltoon: Janakkalan Vesi rakennutti siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon Tervakoskelta Turenkiin. Kunnallistekniikkaa rakennettiin myös Pirttimäki II:een.

Merja Taposen mielestä talonrakennusinvestointien viivästymisestä voi antaa pienen miinuksen.

-Investoinnit siirtyivät eteenpäin, koska niitä ei ehditty kunnolla suunnitella – ja kun ei ole hyvin suunniteltu, ei kannata rakentaakaan.

Taponen huomauttaa, että vesilaitos on saavuttanut positiivisen kokonaistuloksen investoinneistaan huolimatta.

-Voidaan olla luottavaisia, että vesilaitos pystyy hoitamaan isot lainansa.

Janakkala nosti veroprosenttiaan 0,5 prosenttiyksiköllä vuodeksi 2010. (HäSa)