Uutiset

Janalle pohjoisen voimaa

Janakkalan Janan yleisurheilijat ovat saaneet uuden nuorisopäällikön. Tehtävää lokakuun alusta hoitaa rovaniemeläinen Eemeli Kaartinen. 26-vuotias Kaartinen on taustaltaan pikajuoksija ja on viime kesänä valmistunut fysioterapeutiksi.

Nuoresta iästään huolimatta Kaartisella on noin kymmenen vuoden kokemus seuratoiminnasta Kemistä ja Rovaniemeltä. Hän on yleisurheiluseura Pohjan Koiton puheenjohtaja, Länsi-Pohjan piirin puheenjohtaja sekä SUL:n liittovaltuuston jäsen. Hänellä on myös ohjaus- ja valmennuskokemusta sekä nuorisovalmentajatutkinto. Kaartinen hallitsee myös tiedottamisen sekä esimerkiksi kaikki kilpailujen järjestämiseen liittyvät asiat.

Rovaniemeltä Turenkiin muuttava Kaartinen odottaa innolla uuden työnsä alkamista. Mukanaan hän tuo erittäin monipuolisen paketin yleisurheiluosaamista.

– Tietyllä tapaa tämä työ on tavoitteiden täyttymys. Aktiivinen vapaaehtoistoiminta on kehittänyt osaamista sen verran, että arvelinkin että jossain ennen pitkää tarvitaan minua myös oikeisiin töihin. Tietysti tuntuu hieman erikoiselta, kun harrastuksesta on tulossa työ. Uuteen työpaikkaani suhtaudun luottavaisesti. Työparini on tuttu ja uskon, että yhteistyö toimii hyvin. Lisäksi Janan yleisurheilujaostolla on jo vuosien kokemus työnantajana, joten töihin on varmasti melko helppo ryhtyä, Kaartinen pohtii.

Vastassa hyvä seura

Kaartisen mielestä Janassa perusasiat ovat kunnossa.

– Erityisesti paikkakunnan kokoon suhteutettuna toiminta on ihailtavaa. Tietysti toimintaa voi vahvistaa edelleen. Tunnistan Janassa osittain samoja kehityskohteita, joiden kanssa on tehty töitä Rovaniemelläkin, Kaartinen vertailee.

Ensimmäiseksi kehityskohdaksi uusi nuorisopäällikkö ottaa junioreiden kilpailuaktiivisuuden kohentamisen.

– Ryhmien ohjaajat ja valmentajat ovat tässä asiassa keskeinen tekijä. Omaan ryhmään pitää luoda positiivinen ilmapiiri kilpailemista kohtaan. Myös ohjaajien kautta tiedotuksen täytyy toimia, he ovat tärkeä linkki urheilijan vanhempien ja seuran välillä. Uskon että tässä voidaan vuoden aikanakin jo nähdä selviä muutoksia, Kaartinen lisää.

Kilpailemisen tarkoituksena on sitouttaa junioria ja tämän vanhempia yleisurheiluun.

– Tämä on yksi avain, jolla pienten lasten suuret massat saadaan paremmin pysymään mukana vanhempiin ikäluokkiin asti. Lisäksi haluan pyrkiä varmistamaan, että läheltä löytyy ympärivuotinen kilpailutarjonta junioreille. Muistan itse 12–14-vuotiaana kilpailleeni vuoden jokaisena kuukautena. Sen tulisi olla mahdollista täälläkin. Jos kilpailusesonki rajoittuu kesäkuukausiin, valtaosa vuodesta ollaan ilman kilpailukosketusta, jolloin yksi keskeinen elementti harrastuksesta jää puuttumaan, Kaartinen perustelee.

Asiasanat