Uutiset

Japania arvostellaan liian aikaisin

Japani
jatkaa taistelua Fukushiman ydinvoimalan äärimmäisten ongelmien ratkaisemiseksi. Saman aikaan sekä Japanissa että muualla kiihtyy pelastustöiden arvostelu.

Helsingin Sanomat pohtii rakentavan maltillisesti pääkirjoituksessa onnettomuutta, ”joka ei pääty”. Lehti ei jossittele vaan myöntää tilanteen olevan poikkeuksellinen parhaallekin ydinvoiman asiantuntijalle.

Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Jukka Laaksonen päätyy Kauppalehdessä hämmästelemään ”miten japanilaiset eivät osaa mitään”. Hän lyö kovaa – liian kovaa, ellei hänellä ole julkisuudelta salattua tietoa Fukushiman tilanteesta.

Arvosteluryöppyjen keskellä sietää muistaa yksin se tosiasia, että sadat japanilaiset taistelevat laajaa ydinkatastrofia vastaan henkensä kaupalla. Ydinvoimalan työntekijöitä ja pelastusväkeä suojellaan, silti on todennäköistä, että monen pelastustöissä mukana ollaan terveys romahtaa – enemmin tai myöhemmin.

Ydinsäteily on vaarallista eikä se valikoi uhreja.

Japanin ydinvoimaloissa on varauduttu vaikeisiinkin ongelmiin – onko riittävästi, sitä sikäläiset ydinvoiman asiantuntijat joutuvat jo nyt punnitsemaan.

Voimaloissa on paloautoja, pelastusvälineitä ja runsaasti tietoa ydinvoimasta. Henkilökunta on varmasti hyvin koulutettua ja ongelmatilanteita varten on laadittu ohjeet, joiden toimeenpanoa on säännöllisesti harjoiteltu.

Onko mitään asiallista perustetta väittää, että Fukushiman ydinvoimalan turvajärjestelyissä olisi ollut ennen katastrofin alkua suuria aukkoja, laiminlyöntejä?

Ihmismielellä on suuri usko suunnitelmiin – ehkä siksi, että ne ovat esimerkiksi juuri ydinvoimaloissa eräänlainen jokaisen työntekijän henkivakuutus.

Kun tapahtuu liian yllättävää, liian paljon ja liian lyhyessä ajassa, paraskin suunnitelma nollaantuu. Suunnitelmat saattavat olla jopa taakka, terveen harkinnan este.

Fukushimassa on koetuksella ydinvoiman huippuasiantuntijoiden taito hallita kokonaisuutta, josta tuskin on mallia missään pelastussuunnitelmassa. Sinänsä oikeiden ratkaisujen tiellä on ollut ilmeisesti useissa tapauksissa hengenvaarallinen määrä säteilyä.

Kaukaa katsottuna tuntuu hyvin erikoiselta varsinkin se, että voimala-alue saatiin kytketyksi sähköverkkoon vasta viisi päivää tsunamin jälkeen. Linjan veto kesti hämmästyttävän kauan.

Voiko tämä kansainvälisten uutistoimistojen välittämä tieto olla alkuunkaan koko totuus?

Hitaiden pelastustöiden selitykseksi on jo tarjottu japanilaisten kansanluonnetta, kulttuuriperinnettä epäonnistumisen häpeästä alkaen. Syistä suurin on kuitenkin varmasti erittäin vaikeat olosuhteet.

Fukushiman hitaat pelastustyöt ovat väistämättä kova kolaus Japanin maineelle huipputeknologian johtavana valtiona. Oikein tai väärin, mutta ihmiset muodostavat käsityksiä myös sen perusteella, miltä asiat näyttävät.