Uutiset

Japanilaisryhmä TeamLabin digitaalisen taiteen näyttely avaa uuden Amos Rex -museon – Museokävijä voi kävellä sisään installaatioihin

Näyttelytilat ovat maan alla. Katon kummut muodostavat ulos uudenlaisen urbaanin maiseman.

Ei ole yhdentekevää, minkälainen avajaisnäyttely rakennetaan upouuteen taidemuseoon.

Helsingin ydinkeskustaan Mannerheimintien ja Kampin kauppakeskuksen ja linja-autoaseman väliin torstaina avattava Amos Rex -museo avaa japanilaisen monialaisen taiteilijaryhmä TeamLabin digitaalisilla installaatioilla.

– Visuaalinen kulttuuri on murroksessa. Maalaukset, veistostaide ja grafiikka jatkavat elämäänsä, mutta tulee uusia taiteen muotoja, joita ei osata edes aavistaa. Näyttelymme näyttää yhtä mahdollista tietä, museonjohtaja Kai Kartio esittelee.

Tokiolainen Team Lab on kaikkiaan 500 hengen taideryhmä, jossa on monen eri alan asiantuntijoita. Ryhmällä on kaksi omaa taidemuseota Tokiossa. Amos Rexin mediataiteen näyttelystä vastaa reilun 20 hengen ryhmä.

Hienosti sanottuna näyttely koostuu immersiivisistä projektioista eli seinille on heijastettu liikkuvia, digitaalisia maailmoja, joihin näyttelykävijä pääsee kävelemään sisään.

Teoksen teknisestä toteutuksesta on taiteilijaryhmän kanssa vastannut projektorivalmistaja Epson, joka on toimittanut näyttelyä varten 137 lasertekniikalla toimivaa 3LCD-projektoria.

– Teknologia vapauttaa taiteen fyysisestä materiaalista, syntyy maailma ilman rajoja, TeamLab-ryhmän johtaja Toshiyuki Inoko kertoo.

Amos Rexin näyttelyä TeamLab lähti Inokon mukaan suunnittelemaan museon erikoisen arkkitehtuurin perustalle. Museon näyttelytilat ovat maan alla ja ulkona museosta kertovat korkeat pehmeästi kaartuvat kumpareet.

– Museo kuplii ulos, ottaa aukion haltuunsa ja antaa sille uuden identiteetin. Pehmeästi kaartuvat muodot eivät tuki aukiota, vaan tämä toivottavasti luo uutta kaupunkikulttuuria, museon pääsuunnittelija Asmo Jaaksi arkkitehtitoimisto JKMM:stä kertoo.


Jaaksin
mukaan museon arkkitehtuurissa kohtaavat kolme vuosisataa. Vanhan linja-autoaseman keltainen rakennus Lasipalatsin toisella puolella on 1800-luvun alussa rakennetun Turun kasarmin aikainen huoltorakennus.

Lasipalatsi taas edustaa 1930-luvun arkkitehtuuria.

– Nyt paikalle astuu uusi vuosisata, meidän aikamme.

Kattoikkunoilla on luotu tunnelma, että ollaan osa kaupunkia.

– Ulkona ohikulkijat voivat kurkistaa ikkunasta sisään ja museokävijä sisältä ulos.

Museonjohtaja Kartio uskoo, että taidemesenaatti ja Hufvudstadsbladetin omistaja Amos Andersson, jonka perustaman säätiön rahoilla museo on rakennettu, on pilvenreunalla tyytyväinen.

– Hän ei ollut liiallisella vaatimattomuudella rasitettu henkilö. Uskon, että ajatus kuningas (latinaksi Rex) Amoksesta Mannerheimintiellä olisi häntä ilahduttanut.

 

Amos Rex

Kokonaispinta-ala 8000 neliömetriä, josta uutta tilaa 6000 neliötä. Lisäksi kunnostettu 1930-luvulla rakennetun Lasipalatsin tiloja ja perinteinen Bio Rex -elokuvateatteri.

Näyttelytilaa 2 200 neliötä.

Maksoi 50 miljoonaa euroa. Museo rahoitettiin yksin suomenruotsalaisen liikemiehen, lehdenkustantajan ja taidemesenaatin Amos Anderssonin perinnöllä eli Föreningen Konstsamfundetin rahoilla.

Budjetti ja aikataulu pitivät.

Kemiössä 1878 syntynyt Andersson loi omaisuutensa perustan kiinteistökaupoilla I maailmansodan aikana. Hän kuoli 1961 poikamiehenä.

Amos Anderssonin taidemuseo toimi 1965–2017 Helsingin Yrjönkadulla. Se avataan kotimuseona parin vuoden päästä. Kesäaikaan museona on myös Anderssonin kesäpaikka Söderlångvik Kemiönsaaressa.

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930