Uutiset

Japanissa alkaa uusi aika, Reiwa, kun keisari astuu sivuun ensi kertaa yli 200 vuoteen ja uusi hallitsija istuu krysanteemivaltaistuimelle

Japanissa hallitsija astuu sivuun ensi kertaa sitten 1800-luvun alun, kun Keisari Akihito luopuu vapaaehtoisesti valtaistuimesta ja uudeksi keisariksi kruunataan hänen poikansa Naruhito.
Japanissa juhlitaan harvinaista tapahtumaa kun istuva keisari siirtyy vapaaehtoisesti sivuun valtaistuimelta. Keisari Akihito on toivonut eroaan vedoten terveyshuoliin. Kuva: FRANCK ROBICHON
Japanissa juhlitaan harvinaista tapahtumaa kun istuva keisari siirtyy vapaaehtoisesti sivuun valtaistuimelta. Keisari Akihito on toivonut eroaan vedoten terveyshuoliin. Kuva: FRANCK ROBICHON

Vappuaattona, tiistaina on keisari Akihiton viimeinen päivä. Japanin hallitsija laskeutuu keisarin valtaa symboloivalta krysanteemivaltaistuimelta alas, eikä nouse sille enää koskaan.

Toukokuun ensimmäisenä päivänä sille nousee hänen poikansa Naruhito. Samalla Naruhito vastaanottaa seremoniallisesti Japanin kaksi kansallisaarretta, Kusanagi-miekan ja Yasakani no Magatama -korun, sekä kaksi valtakunnan sinettiä.

Keisari ei ole jättänyt tehtäväänsä viimeiseen 200 vuoteen. Uusi keisari on yleensä kruunattu vasta istuvan kuoltua. Edellinen vallasta luopunut hallitsija oli Kōkaku, joka luopui toukokuussa 1817 vallasta poikansa Ninkōn hyväksi saaden arvonimet daijō tennō eli ”eronnut keisari”.

Samoin Akihito tullee saamaan uuden nimen, nykyisen hallitsijanimensä tilalle. Keisareilla on myös postuuminimi, joka annetaan kuoleman jälkeen.

Japanissa lainsäädäntö on kieltänyt keisarin kruunusta luopumisen. Kesäkuussa 2017 Japanin parlamentti kuitenkin hyväksyi lain, joka mahdollistaa nykyisen keisari Akihiton eroamisen. Iäkäs keisari on kärsinyt terveysongelmista ja toivonut voivansa jättää tehtävänsä. Akihito ilmoittikin erostaan loppuvuodesta 2017.

Japani on perustuslaillinen monarkia, jossa keisarin valta on lähinnä symbolinen ja seremoniallinen. Japanilaiset kokevat keisarin kuitenkin tärkeäksi. Keisari-instituutioon on kuulunut pidättyminen julkisuudesta, mutta kansakunnan kohtalonhetkinä keisari astuu esiin. Esimerkiksi Fukushiman maanjäristyksen ja ydinvoimalaonnettomuuden aikana Akihito tuli julkisuuteen.

Vallanvaihdon merkitystä kuvaa myös se, että hallitus on julistanut 27.4.–6.5. Japaniin “Kultaisen viikon”, joka venyttää kuun vaihteeseen osuvan normaalin kolmipäiväisen lomajakson 10 päivän mittaiseksi. Myös kruunauspäivä tulee olemaan yleinen vapaapäivä.

Japanin keisarillinen dynastia on maailman vanhin hallitsijasuku. Sitä voidaan seurata melko luotettavasti 400-luvulle saakka. Niin sanottujen legendaaristen keisarien aikakausi ulottuu perimätiedon mukaan jopa 600-luvulle ennen ajanlaskun alkua. Vuosina 539–571 hallinnut Kinmei on ensimmäinen keisari, jonka valtakauden ajankohta tunnetaan aikalaislähteistä.

Pitkä aika vallankahvassa ja katkeamaton linja selittyy pitkälti keisarisuvun jumalallisesta asemasta: sitä ei ole voitu syrjäyttää nimellisestä asemasta, mutta käytännön vallasta kyllä.

Hallitsijan mukana muuttuu myös ajanlasku. Kansliapäällikkö Yoshihide Suga asteli huhtikuun ensimmäinen päivä tiedotusvälineiden eteen Japanin pääministerin toimistossa. Hänellä oli mukanaan tummakehyksinen taulu, jossa komeili japanilainen merkkiyhdistelmä “Reiwa”. Suga esitteli taulua vakavalla naamalla, sillä se merkitsi uutta keisarillista aikakautta.

Uuden aikakauden nimi koostuu kahdesta japanilaisesta merkistä, jotka ovat Rei ja Wa. Rei voi tarkoittaa käskyä tai järjestystä, mutta yhtä hyvin sillä voidaan viitata myös hyväenteiseen tai hyvään. Wa tarkoittaa tavanomaisesti harmoniaa.

Vaikka länsimainen ajanlasku on yleistynyt Japanissa, monet ihmiset käyttävät edelleen keisareiden valtakausia ajanmääreinä ja se ilmoitetaan usein länsimaisen ajanlaskun rinnalla.

Keisari Akihiton vuonna 1989 alkanut kausi tunnetaan nimellä Heisei, jonka merkitsee “rauhan saavuttamista”. Akihiton isä keisari Hirohito, joka oli maan johdossa toisen maailmansodan aikana, taas hallitsi Showa-kaudella, mikä tarkoittaa “valaistunutta harmoniaa”.

Tuleva keisari Naruhito on opiskellut historiaa Gakushūin-yliopistossa Tokiossa, josta valmistui vuonna 1982. Sen jälkeen hän opiskeli ulkomailla Oxfordin yliopistossa Britanniassa vuosina 1983–1985. Hänestä tuli Gakushūin-yliopiston tohtori vuonna 1988.

Naruhito on naimisissa prinsessa Masakon kanssa. Parilla on yksi lapsi, tytär Aiko, joka syntyi vuonna 2001. Aikon synnyttyä maassa pohdittiin, tulisiko Japanin kruununperimysjärjestys saattaa koskemaan myös naisia. Keskustelu laantui sittemmin, kun vanhan keisariparin toiselle pojalle, Fumihitolle, syntyi vuonna 2006 poika, Hisahito.

Japanin keisari

Japanin keisarin eroaminen on ollut hyvin harvinaista. Edellisen kerran hallitseva keisari siirtyi valtaistuimelta 1800-luvun alussa.

Viime aikoina terveysongelmista kärsinyt 85-vuotias Akihito on hallinnut vuodesta 1989 asti.

Seuraajaksi nousee 1.5. Akihiton poika, 59-vuotias Naruhito. Virallinen kruunausseremonia järjestettäneen lokakuussa.

Japani on perustuslaillinen monarkia, jossa keisarin valta on lähinnä symbolinen ja seremoniallinen. Maassa käytännön valtaa käyttää parlamentti ja pääministeri Shinzo Abe.