Uutiset Helsinki

Jari Aarnio vaatii uutta oikeuskäsittelyä korkeimmassa oikeudessa – Hänen mukaansa kyse on ennakkotapauksesta

Aarnio kiistää enää vain huumerikokset ja niiden peittelyyn liittyvät virkarikokset.
Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio vaatii valituslupaa korkeimmalta oikeudelta niin sanotussa tynnyrijutussa. Kuva: Joel Maisalmi
Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio vaatii valituslupaa korkeimmalta oikeudelta niin sanotussa tynnyrijutussa. Kuva: Joel Maisalmi

Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio perustelee valituslupahakemustaan korkeimmalle oikeudelle sillä, että kyse on ennakkotapauksessa.

Entisen huumepoliisin mukaan korkeimmalta oikeudelta tarvittaisiin linjaus muun muassa siitä, millainen näyttö huumausaineen määrästä ja laadusta tarvitaan tuomitsemiseen.

Lisäksi hän perustelee valitusluvan myöntämistä sillä, että asia on hänelle erittäin merkityksellinen. Aarnion mukaan hänen maksettavakseen tuomittu 1,3 miljoonan euron rikoshyöty veisi hänet vararikkoon. Aarnio vaatii korkeinta oikeutta hylkäämään kaikki huumausainerikossyytteet ja useita virkarikoksia.

Aarnio tuomittiin hovioikeudessa lukuisista huume- ja virkarikoksista kymmenen vuoden vankeuteen kesäkuussa. Hänen syykseen luettiin viisi törkeää huumausainerikosta, kolme törkeää virka-aseman väärinkäyttämistä, virka-aseman väärinkäyttäminen, oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen, törkeä todistusaineiston vääristeleminen, kolme virkavelvollisuuden rikkomista sekä neljä virkasalaisuuteen liittyvää virkarikosta.

Aarnion valituslupahakemuksen perusteella hän myöntää nyt hovissa hänelle tuomittuja vähäisempiä virkarikoksia. Näissä on kysymys muun muassa virka-auton käyttämisestä muuhun kuin virkatehtäviin, alaisen taivuttamisesta katsomaan laittomasti poliisin epäiltyjen rekisteristä tietoja ja salassa pidettävien tietojen vuotamisesta kahdelle toimittajalle ja yhdelle asianajajalle.

Aarnio kyseenalaistaa näytön tynnyrien sisällöstä

Helsingin hovioikeuden mukaan Aarnio osallistui viiden huumelähetyksen järjestelyyn Hollannista Suomeen. Metallitynnyreissä oli oikeuden mukaan yhteensä 791 kiloa hasista. Oikeuden mukaan hän oli ”Pasilan mies”, joka on käyttänyt prepaid-liittymiä hasiksen maahantuonnin ja levityksen järjestelemiseen.

Tutkinta alkoi, kun Hollannin poliisi takavarikoi yhdestä tynnyristä 141 kiloa hasista ja vaihtoi siihen valelastin ennen kuin tynnyri jatkoi matkaansa Suomeen. Myöhemmin kävi ilmi, että sama lähettäjä oli lähettänyt aiemmin saman kuljetusliikkeen kautta Suomeen yhteensä viisi tynnyriä neljänä eri lähetyksenä.

Tynnyreiden sisältö pääteltiin muun muassa lähetysten rahtikirjoihin merkityistä tynnyrien painoista. Rahtikirjoissa ilmoitettiin, että tynnyrit sisälsivät kyllästysainetta. Kaikki tynnyrit olivat ulkonäöltään ja rakenteeltaan samanlaisia.

Hovioikeuden mukaan muun muassa tynnyreiden maahantuontitapa tuki vahvasti sitä käsitystä, että tynnyreissä oli huumeita.

Aarnion mukaan huumeiden tilaamisesta ei ole esitetty mitään näyttöä, ja hän väittää tutkinnan salanneen vuosia tietoja siitä, että samanlaisia tynnyreitä oli lähetetty Hollannista muihinkin maihin.

– Tosiasia on, että kukaan ei ole nähnyt neljän ensimmäisen lähetyksen sisältöä. Tynnyrijutun osalta ei itse asiassa ole selvitetty, kuka on Suomeen mahdollisesti tilannut huumausainetta, milloin, miten paljon, ja mitä ainetta. Kukaan ei kerro Aarnion liittyvän tynnyreiden salakuljetukseen. Kaupankäynti huumausaineilla on täysin selvittämättä. Miten tällaisessa tilanteessa ei jäisi varteenotettavaa epäilyä syyllisyydestä, hänen valituslupahakemuksessaan kysytään.

Ei ole mielestään saanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä

Aarnion mukaan häntä ei ole kohdeltu oikeudenkäynnissä oikeudenmukaisesti. Hänen mukaansa puolustuksella ei ole ollut riittäviä tietoja siitä, mitä rikosta tutkittaessa on selvinnyt, eikä puolustus ole voinut riittävästi tutustua materiaaliin, jota esitetään todisteina häntä vastaan.

Aarnion mukaan hän on myös kokenut tutkinnan puolueelliseksi.

– Aarniolla ei ole eikä ole ollut minkäänlaista luottoa siihen, että tutkinta olisi puolueeton.

Aarnio vaatii korkeinta oikeutta myös keskeyttämään hovioikeuden antaman kymmenen vuoden vankeustuomion täytäntöönpanon. Valituslupahakemuksessa kerrotaan, että Aarnio on suorittanut tuomiostaan pitkään kestäneen oikeusprosessin aikana yhteensä kolme vuotta ja kahdeksan kuukautta.

Vilhunen kiistää rikoskumppanuuden

Aarnion rikoskumppanina kymmenen vuoden vankeuteen tuomitun United Brotherhoodin entisen johtohahmon puolustus taas vaatii korkeinta oikeutta selvittämään, onko mies todella ollut Aarnion rikoskumppani. Puolustuksen mukaan se, että Keijo Vilhunen on antanut toimeksiannon huumetynnyreiden vastaanottamisesta, on avunantoa Aarnion rikoksiin, ei rikoskumppanuutta.

– Aarnio olisi toki voinut ottaa tynnyrit itsekin vastaan, ja hän olisi voinut hankkia vastaanottajat itsekin. Vilhusta tarvittiin “filtterinä” suojaamassa Aarnion henkilöllisyyttä vastaanottajilta, vastauksessa sanotaan.

Vilhunen muun muassa kiistää oikeuksien näkemyksen, että huumeet olisivat koko ajan olleet hänen ja Aarnion hallussa.

United Brotherhoodin entinen päällikkö Keijo Vilhunen on yhä epäiltynä Helsingin Vuosaaressa vuonna 2003 tapahtuneesta palkkamurhasta. Heinäkuussa 2018 Helsingin käräjäoikeus hylkäsi Vilhusta koskevan vangitsemisvaatimuksen. Kuva: Markku Uhari
United Brotherhoodin entinen päällikkö Keijo Vilhunen tuomittiin samassa kokonaisuudessa.

– Vilhunen ei ole pitänyt huumausaineita hallussaan. Hän on toiminut välikätenä, ja syyttäjien väitteiden mukaan tynnyreissä ollut hasis on palannut Aarnion ja/tai Aarnion muiden rikoskumppanien määräysvaltaan heidän levitettäväkseen.

Puolustuksen mukaan Vilhunen toimi Aarnion rikoksissa välikätenä, mitä ei voida pitää enempänä kuin avunantona.

Puolustus katsoo, että oikeudet ovat tuominneet Vilhusen teoista, joista häntä ei edes ole syytetty.

– On äärimmäisen turhauttavaa kolmen vuoden työn jälkeen havaita päämiehen syyksi luetun huumausaineen hallussapito ja levitys, vaikka sellaisesta häntä ei ole syytetty, vastauksessa sanotaan.

Vilhusen puolustuksen mukaan kysymys tekijäkumppanuudesta huumausainerikoksissa on sellainen, jossa tarvittaisiin ennakkopäätös.

– Huumausainerikosten osalta avunantosyytteet ovat poikkeuksellisen harvinaisia. On kuitenkin selvä, että huumausainerikoksiin liittyy avunantotoimia, joissa avunantaja ei itse käsittele huumeita.

Syyttäjä tyytymätön lähinnä Aarnion alaisen osalta

Syyttäjä hakee valituslupaa lähinnä Aarnion alaisena toimineen Mikael Runebergin osalta. Hovioikeudessa alaisen raskaimmat syytteet kaatuivat, ja hänet tuomittiin 60 päiväsakkoon useista virkavelvollisuuden rikkomisista. Hovioikeus katsoi, että hän ei ollut tietoinen esimerkiksi Aarnion tavoitteesta sotkea keskusrikospoliisin esitutkintaa.

– Sakkorangaistus ei ole oikea ja riittävä seuraamus hänelle syyksi luetuista teoista. Runeberg on virkatoimissaan täysin tietoisesta ja tarkoituksellisesti rikkonut lakia ja virkavelvollisuutensa, syyttäjä katsoo.

Helsingin poliisi irtisanoi miehen elokuun lopulla luottamuspulan takia.

Lue myös: Jari Aarnion rikoskumppani ja entinen jengipomo saivat hovioikeudessa 10 vuotta

Lue myös: Syyttäjä hakee valituslupaa Aarnio-jutussa, vaatii Aarnion alaisen viraltapanoa

 

 

Juttua päivitetty kauttaaltaan 13.9.2019 kello 11.54.