Uutiset

Jari Aarnion huume- ja virkarikosjutun kymmenen vuoden tuomio jää voimaan

Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarniolle huume- ja virkarikoksista langetettu kymmenen vuoden tuomio jää voimaan.
Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarniolle huume- ja virkarikoksista langetettu kymmenen vuoden tuomio jää voimaan. Kuva: Joel Maisalmi

Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarniolle huume- ja virkarikoksista langetettu kymmenen vuoden tuomio jää voimaan. Korkein oikeus (KKO) päätti, ettei Aarnio tai hänen rikoskumppaninaan tuomittu ex-jengipomo Keijo Vilhunen saa valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

Aarnio tuomittiin hovioikeudessa kesäkuussa muun muassa viidestä törkeästä huumausainerikoksesta ja kolmesta törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Hovioikeuden mukaan Aarnio osallistui viiden huumelähetyksen järjestelyyn Hollannista Suomeen. Metallitynnyreissä oli oikeuden mukaan yhteensä 791 kiloa hasista.

Hovioikeus katsoi, että Vilhunen syyllistyi Aarnion kanssa kahteen törkeään huumausainerikokseen, joista hänelle tuomittiin kymmenen vuotta vankeutta. Myös KKO:sta valituslupaa hakeneen niin kutsutun Malmin naisen eli Mari Romanon kolmen vuoden tuomio huumerikoksista jää voimaan. Oikeus katsoi, että hän muun muassa levitti hasista Suomen-kontakteilleen.

Jutun puinti jatkuu silti KKO:ssa

Jutussa vähäisemmässä asemassa olevien kahden syytetyn osalta juttua käsitellään vielä KKO:ssa. Syyttäjälle myönnetty rajoitettu valituslupa koskee Aarnion alaisena toiminutta Mikael Runebergia. Hovioikeudessa Runebergin raskaimmat syytteet kaatuivat, ja hänet tuomittiin 60 päiväsakkoon useista virkavelvollisuuden rikkomisista. Hovioikeus katsoi, että hän ei ollut tietoinen esimerkiksi Aarnion tavoitteesta sotkea keskusrikospoliisin esitutkintaa.

Syyttäjä ei tyytynyt tähän.

– Sakkorangaistus ei ole oikea ja riittävä seuraamus hänelle syyksi luetuista teoista. Runeberg on virkatoimissaan täysin tietoisesti ja tarkoituksellisesti rikkonut lakia ja virkavelvollisuutensa, syyttäjä katsoo.

KKO:ssa käsitellään myös niin kutsutun Pohjois-Savon naisen eli Seija Kortekallio-Lammen syytteitä. Hänen käräjillä saamansa seitsemän vuoden vankeustuomio suli hovioikeudessa kahden vuoden vankeustuomioksi. Hovioikeuden mukaan hän ei osallistunut Aarnion junailemien huumetynnyrilähetysten järjestelemiseen, mutta levitti Aarnion huumeita ja yritti hankkia ja kuljetuttaa Suomeen 7,5 kiloa hasista Romanon kanssa.

Kortekallio-Lammelle myönnetty valituslupa koskee kysymystä siitä, onko hän syyllistynyt Romanon rikoskumppanina törkeään huumausainerikokseen, josta hänet tuomittiin. Muilta osin hänen valituslupahakemuksensa hylättiin.

Murhaepäily syyteharkinnassa

Aarnion henkirikosepäily on edelleen syyteharkinnassa. Murhaepäily koskee sitä, että Aarnio olisi poliisina tiennyt murha-aikeista ja jättänyt teon estämättä. Henkirikoksessa, johon epäily liittyy, on kyse Helsingin Vuosaaressa lokakuussa 2003 tapahtuneesta palkkamurhasta. Jutussa on epäiltynä myös Keijo Vilhunen. Lisäksi epäiltynä on yksi Aarnion alaisena toimineista poliiseista. Hänen epäillään tienneen Aarnion laiminlyönneistä, mutta jättäneen asian ilmoittamatta.

Ruotsinturkkilaisen Volkan Ünsalin palkkamurhasta on aiemmin tuomittu kolme suomalaista ja teon ruotsalainen tilaaja. Ünsalin murhan taustalla oli rahariita, jonka seurauksena Ünsal hakeutui todistajansuojeluun Ruotsissa. Muun muassa Ünsalin läheiset ovat kertoneet murhajutun kuulusteluissa, että Ünsal vei rahaa Tukholman Arlandan vuoden 2002 lentokenttäryöstön saaliista.

Hän irtautui todistajansuojeluohjelmasta, tuli Suomeen tapaamaan lapsuudenystäväänsä ja lopulta hänet murhattiin Vuosaaressa ryyppyillan päätteeksi.

Tutkinta avattiin uudelleen Helsingin poliisilaitoksen tekemän tutkintapyynnön perusteella vuonna 2015, kun Helsingin poliisille oli toimitettu uutta tietoa henkirikoksesta.

Kaikki epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.

Asiasanat