Uutiset

Jarno Saarisen legenda elää

Oli kevät 1973. Polkupyörän ohjaustanko piti kääntää nurinpäin, jotta ajoasento olisi ollut edes vähän samankaltainen kuin suurella idolilla Jarno ”Paroni” Saarisella.

Sitten tuli uutinen Monzasta Italiasta. Seinällä julisteessa hymyilevä sankari oli kuollut.

Urheilu ja myös moottoriurheilu on täynnä legendoja, eläviä ja kuolleita. Suurimmat heistä kuuluvat lähes poikkeuksetta jälkimmäiseen joukkoon.

Jarno Saarinen syntyi Turussa vuonna 1945 ja kuoli 20. toukokuuta 1973.

Hän voitti ensimmäisenä ja toistaiseksi viimeisenä suomalaisena moottoripyöräilyn rata-ajon (RR, aikaisemmin TT) maailmanmestaruuden luokassa 250 kuutiosenttimetriä vuonna 1972. Luokkaa isommalla Yamahalla hän ajoi samana vuonna voittoon Daytonan 200 mailin ajossa ensimmäisenä ei-amerikkalaisena.

Vihdoinkin uusi suomalaisvoittaja! Valkeakosken Mika Kallio ajoi hienon kilpailun päätteeksi 125 kuutioisten MM-osakilpailun ykköseksi viikonvaihteessa Portugalissa. Edellinen suomalainen MM-osakilpailuvoittaja oli Pentti Korhonen 30 vuoden takaa.

Seuraavaksi Kalliolta odotetaan pikkuluokan maailmanmestaruutta. Sitten on aika siirtyä ”aikuisten” sarjaan eli varttilitraisiin.

Moottoripyöräilyn rata-ajossa on sitä jotakin: taistelua mies miestä vastaan. Pelkkä pyörän tekniikka ei ratkaise. Rohkeus, fysiikka ja taito käyvät käsi kädessä, kun kuljettajien polvet viistävät kuumaa asvalttia.

Jarno Saarinen oli maailmanmestari, jonka suurimmat saavutukset olivat vielä edessä. Se teki hänestä suuren, mutta ei vielä suurinta. Siihen tarvittiin lisäksi jotakin aivan erityistä ainutlaatuisuutta.

Saarisen on sanottu kehittäneen kokonaan uuden ajotyylin. Hänen kaksintaistelunsa italialaisen Giacomo Agostinin kanssa olivat vailla vertaa. Agolle maailmanmestaruuksia kertyi kaikkiaan peräti 15 kappaletta, mutta silti suomalaisesta tuli suurempi. Italialaiset toki saavat olla eri mieltä.

Saarisen ja italialaisen Renzo Pasolinin menehtyminen radalla olleen öljyn takia on oma tarinansa. Silloin ei kilpailijoiden turvallisuudesta kannettu asiallista huolta. Edellisen lähdön aikana radalle valunut öljy ei estänyt MM-starttia.

Onnettomuuden on arvioitu mullistaneen lajin turvallisuusajattelun. Nykyään kilpailijat selviävät lähes poikkeuksetta ilman vakavia vammoja hurjan näköisistä kaatumisista. Vaara tuo kuitenkin moottoripyöräilyyn aina oman kiihkeän viehätyksestä.

Mika Kalliokin jätti voittokisassaan jarrutuksensa viime tippaan.

Jarno Saarisen sanotaan olevan ulkomailla tunnetumpi kuin kotimaassaan. Hollantilainen Klaas Tjassens on tehnyt Saarisesta vuonna 2002 ilmestyneen kirjan ”The flyin Finn, Der fliegende Finne”. Italialaiset moottoripyöräilylehdet ovat täyttäneet etusivunsa usein Saaris-kuvilla, joita onneksi internetistä löytyy runsaasti myöhäisheränneiden fanien tarpeisiin.

Päiväntasaajan Guinea painatti aikanaan postimerkin Jarno Saarisen kunniaksi. Turun Ruissalossa on Jarno Saarisen tie, mutta silti. Mestaria ei saa unohtaa.