Uutiset

Järvet voivat hiukan entistä paremmin

Hämeenlinnan ja Hattulan järvet voivat pääasiassa erinomaisesti tai hyvin. Seudullinen ympäristötoimi tutki viime vuoden aikana ekologista tilaa 20 järvestä tai lammesta, joista seitsemän voi erinomaisesti ja kuusi hyvin.

Ympäristöasiantuntija Heli Jutilan mukaan nyt tutkitut järvet voivat yhtä hyvin kuin aiemmissa tutkimuksissa. Ne joiden kunto on muuttunut, voivat hiukan entistä paremmin.

Yksi voinniltaan parantunut on Rengon eteläosissa Ahoisissa sijaitseva Mustalammi, joka on pohjavesialueella. Seitsemän hehtaarin järvellä on paljon kesäasutusta.

-Vaikuttaisi, että järvi on mennyt parempaan suuntaan. Suojeluyhdistys on ollut aktiivinen järven kunnostaja. Yhdistys on niittänyt järveä ja rakentanut lietetaskuja, Jutila kertoo.

Huonosti voi yksi järvi

Heli Jutila pitää hieman yllättävänä, että Tuuloksen Jänisjärvi pääsi uutena ekologisesti erinomaisten järvien luokkaan. Hän selittää, että nykyajattelun mukaan järven humuspitoisuus ei sinällään ole haitta.

Muut erinomaisesti voivat olivat viime vuoden selvityksessä Aulangonjärvi, Kuohijärvi, Oksjärvi ja Renkajärvi, joita on perinteisestikin pidetty hyväkuntoisina. Samaan luokkaan pääsivät lisäksi Hauhon pienet järvet Luijanen ja Särkemä.

Ympäristöosaston viime vuonna tutkimista järvistä vain yksi voi huonosti. Kyseessä oli Kalvolan Ojajärvi, josta kuitenkin oli vain vähän aiempia selvityksiä.

Renkajärvi, Aulangonjärvi ja Leihijärvi kuuluvat järviin, joita seurataan säännöllisesti. Viime vuosina Lehijärven suojeluyhdistys ja Hattulan kunta ovat olleet siinä aktiivisia.

Ely-keskus on arvioinut Lehijärven tilan tyydyttäväksi ja ympäristöosasto päätyi viime kesänä samaan tulokseen.

Renkajärven ojat puhtaita

Syvän ja pitkän Renkajärven näyte otettiin viime kesänä Hattulan puolelta Vuohiniemen edustalta keskeltä järvenselkää. Sekä viime kesän että talven näytteiden perusteella järven ekologinen tila oli erinomainen.

-Hämeen ympäristökeskuksen vuonna 2008 tekemän asiantuntija-arvio Renkajärven ekologisesta tilasta oli ”hyvä”, mutta se johtui pelkästään siitä, ettei kala pääse nousemaan järveen Renkajokea pitkin, Jutila selventää.

Renkajärven suojeluyhdistys otti näytteitä ja maksoi Renkajärveen laskevien suurimpien ojien näyteanalyysit.

-Yleensä nämä ojat ovat varsin puhtaita, vaikka tyypillisesti niissä on ravinteita enemmän kuin järvivesissä.

Tuuloksessa kunnostuksia

Hämeenlinnan kaupungin järvienseurantatutkimukset keskittyvät tulevana kesänä Tuuloksen vesistöihin. Tutkimukset ovat osa Tuuloksen järvien kunnostushanketta, joita sovittiin tehtävän kuntaliitoksen porkkanarahoilla.

Tuuloksessa tutkitaan kahdeksaa järveä, joissa selvitetään vesistöjen tilaa ja joita myös kunnostetaan. Suunnitelmissa ovat Suolijärven kaakkoisosan ruoppaus, Pannujärveä hapetus ja Takasen ravinnesaostus.

Kosteikkoja tehdään todennäköisimmin Leheen ja Suolijärven valuma-alueille. Myös patojen kunnostukseen ja järvien niittoon on varauduttu.

Muista kaupunginosista ja Hattulasta otetaan aikaisempaa vähemmän näytteitä, eli kaikkiaan kymmenestä järvestä.

Seurantatutkimus on lakisääteistä vesistön tilan velvoiteseurantaa. Viime vuoden tutkimukset perustuvat ympäristöosaston ottamiin vesinäytteisiin, jotka tutkittiin Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen laboratoriossa. (HäSa)

Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuonna 2010 -tutkimus kokonaisuudessaan www.hameenlinna.fi