Uutiset

Järvihölkkä sopii muillekin kuin hölkkähulluille

Mikä olisi sopivampi laji kuin järvihölkkä tuhansien järvien maan hölkkähulluille. Järvihölkkä onkin kehitetty juuri kuntoiluun luonnonvesissä. Uuden lajin ideana on kelluttavan vyön avulla vapauttaa liikkuja työstä, mikä vedessä kuluu pinnallapysyttelemiseen.

Vesipelittäjä Johanna Kokko näyttää laiturilta, mitä vedessä pitäisi tehdä.

Järvihölkkä sopii liikunnaksi kenelle vain, mutta erityisesti se antaa liikuntamahdollisuuksia alaraajojen nivelkivuista kärsiville, niska- ja selkäkipuja poteville, ylipainoisille, ikääntyneille, kuntoutujille ja lapsillekin.

Ylimalkaan niille, joille kovat lenkkipolut eivät sovi.

– Tämä on hyvä laji niille, joille kovalla maalla liikkuminen on tuskaa. Lajin ainoa ennakkovaatimus on uimataito, vesipelittäjä Johanna Kokko sanoo.

Niska- ja selkäkipuja potevat, joille uiminen on vaikeaa pään pinnalla kannattelun takia, vapautuvat tästä sillä, että vesijuoksu on juoksua vedessä pystyasennossa. Kyseessä ei ole uintilaji, vaikka kelluntavyö uinninkin mahdollistaa.

Järvihölkkä on kuntolaji, joka sopii esimerkiksi urheilijoille peruskuntoharjoittelun. Syynä on lajin raskaus. Vedessä vastus on niin kova, että 20 minuuttia vesijuoksua vastaa tunnin lenkkiä. Veden vastuksen avulla voidaan kuormittaa eri lihasryhmiä eri suuntiin ilman sen kummempia lisälaitteita.

Järvihölkkää ei pidä sekoittaa vesijuoksuun, missä juostaan rantaan päin tai rannan suuntaisesti vedessä, mutta pohjasta ponnistaen.

Yllättävän raskasta, mutta ei repivää

Kun järvihölkkääjä “seisoo” vedessä, on hän vedessä olkapäita myöten, koskettamatta pohjaa. Siitä voi lähteä kävelemään tai juoksemaan. Askellus ei näytä paljoa poikkeavan maalla kulkemisesta.

Kovin nopeasti vedessä ei pääse etenemään, vaikka hölkkäisikin. Eteenpäin mennään lähinnä sen verran kuin käynnin tahdissa liikkuvat kädet vetävät.
Intervalliharjoituksessa liikutaan kolme minuuttia, jota seuraa puolentoista minuutin tauko. Puolenkymmentä harjoitetta vastaa jo tunnin liikuntaa maalla.

Terhi Friberg, Anna, Timo ja Mika Soramäki saivat järvihölkkäopastusta Johanna Kokolta Apparalla torstaina. Ensikertalaiset saivat oppia perusliikkeitä, joita kelluntavyön kanssa voi tehdä.

Opastettavat pannaan kiertämään ympyrää letkana juoksutahtiin, jolloin puuskutus kasvaa nopeasti. Kokko opastaa myös muita harjoitteita, kuten vatsapunnerruksen tai kyljittäin liikkumisen.

Opastuskerran jälkeen Terhi Friberg on tyytyväinen. Hän innostui lajista.

– Yllättävän raskasta, mutta vastuksen takia ei repivää. Veteen tullessa oli kylmä, mutta parissa minuutissa tuli hiki, Mika Soramäki kuvailee kokemaansa.

Anna Soramäki arvelee hengästyneenä, mutta hymyssä suin, että järvihölkkä voisi olla hänen lajinsa.

Järvihölkkään on kehitetty myös muita välineitä kelluntavyön lisäksi. Kengät antavat lisävastusta ja lämmittävät jalkoja luonnonvedessä. Lisäksi on käteen pantavia räpylöitä lisävastuksen saamiseksi.

Johanna Kokon mielestä ensin kannattaa opetella perusliikkeet.

Lisävarusteet voi ottaa kokeiltaviksi vasta sitten, kun hallitsee erilaiset liikkeet ja asennot pelkän vyön kanssa.

Talvella kautta voi jatkaa uimahallissa.

Opastustilaisuuksia vesihölkkään järjestetään Ahvenistonjärvellä, lastenrannan takana olevalla laiturilla tiistaisin ja torstaisin kello 11 ja 17, paitsi ensi viikolla maanantaina ja keskiviikkona. Sitä seuraavalla viikolla (32) ei ole opastusta.