Uutiset

Jätevesilaki hiertää mökkiläisiä

Miljoonaa suomalaista koskevaa jätevesiasetusta on hierottu pitkään ja hartaasti. Laista päätettiin jo kuusi vuotta sitten, ja sille annettiin kymmenen vuoden siirtymäaika.

Vuoden 2014 jälkeen haja-asutusalueilla asuvien pitäisi puhdistaa jätevesistään 90 prosenttia eloperäisestä aineesta, 85 prosenttia fosforista ja 40 prosenttia typestä.

Haja- ja loma-asutuksen kuormitus on viitisen prosenttia kaikista edellä luetteluista päästöistä. Suurin kuormittaja on maatalous, noin 60 prosenttia.

Edellä mainitut luvut perustuvat ympäristöviranomaisten arvioihin. Arvioissa ei kuitenkaan ole pysytty ottamaan huomioon sitä, että haja-asutusalueilla asuvat ja mökkien omistajat tekevät työtä tai oleilevat muuten vaan viemäriverkon piirissä ainakin kolmasosan valveillaoloajastaan.

Tämä vähentää merkittävästi päästöjä ja aiheuttaa laskelmiin virheitä, koska ihmisten liikkumista ei ole otettu huomioon lainkaan.

Helsingin yliopiston saamat fosforipäästölukemat taas ovat paljon alhaisemmat kuin ympäristöviranomaisten. Niissä on MOT-ohjelmassa esitetyn väitteen mukaan jopa neljänneksen virhe.

Luvut laskenut Suomen ympäristökeskus arvioi ravinteiden määrää viemäriverkosta tehtävien mittausten mukaan. Arvoja nostavat kuitenkin teollisuuden jätevedet sekä miljoonan haja-asutusalueella asuvan päivittäiset jätökset viemäriverkkoon.

Johtopäätös onkin se, että haja-asutusalueiden ravinnepäästöjen määrä on paljon arvioita pienempi.

Viranomaisten laskelmat ovat pettäneet pahasti myös puhdistusjärjestelmien hinta-arvioissa. Puhdistamon hinta on saattanut olla moninkertainen arvioon nähden.

Kaiken lisäksi monet kalliitkin puhdistusjärjestelmät ovat osoittautuneet testeissä tehottomiksi. Tuhannet suomalaiset ovat jo nyt tehneet hukkainvestoinnin.

Haja-asutusalueiden fosforipäästöt on tarkoitus pudottaa vuonna 2014 neljään prosenttiin päästömäärästä ja typpipäästöt kolmeen prosenttiin.

Jos haja-asutusalueiden päästöt osoittautuvat vahvasti ylimitoitetuiksi, myös puhdistustarve jää paljon arvioitua vähäisemmäksi ja kalliit investoinnit käyvät monin paikoin tarpeettomiksi.

Kyse ei ole pikkuasiasta. Laskelmien mukaan puhdistusjärjestelmiin uppoaisi kaksi miljardia euroa suomalaisten rahoja. Hyötyyn nähden hinta on hirvittävä.

Lain voimaantulolle on ehdotettu kahden vuoden lisäaikaa. Ja nyt on päätetty, että 68-vuotiaat tai sitä vanhemmat kiinteistönomistajat vapautetaan investoinnista. Auki on se, mitä perustuslaki asiasta sanoo. Iän perusteella kun ei voi ketään suosia.

Kahden vuoden aikalisä tuskin riittää siihen, että kaikki nyt ilmenneet epäselvyydet laissa korjataan.

Pohdintaa aiheuttaa lain mielekkyys ylipäätään. Miljardiluokan investoinnit eivät ole missään suhteessa ympäristölle koituviin hyötyihin nähden.