Uutiset

Jättipalsamista eroon pääseminen vaatii usean vuoden sitkeän kitkemisen

Kasvi on haitallisten vieraslajien listalla.
Jättipalsamia on Karnaalinpuistossa niin paljon, että sen kitkeminen iltapäivässä vaatisi 150 ihmisen työpanoksen. Kuva: Riku Hasari
Jättipalsamia on Karnaalinpuistossa niin paljon, että sen kitkeminen iltapäivässä vaatisi 150 ihmisen työpanoksen. Kuva: Riku Hasari

 

Hämeenlinnassa kasvi on saastuttanut maata 40 hehtaarin alueella.

Hämeenlinnassa haitallisista vieraslajeista eniten ongelmia tuottaa jättipalsami. Se on vallannut maa-alaa niin tehokkaasti, että kaupungin oma työväki ei riitä ongelmaa kitkemään.

Puistomestari Jouko Keskimaan mukaan jättipalsami on saastuttanut maata kaikkiaan 40 hehtaarin alueelle.

– Kaupungin työväen määrä on niin pieni, että emme ennätä normaaleissa töissä vieraslajeja kitkeä.

Pasi Vesala osallistui viime kesänä järjestettyyn vieraslajien kitkentätalkoisiin. Kitkentää suoritettiin kuudessa eri kohteessa, joista viidessä kitkettiin jättipalsamia. Kuva: Riku Hasari
Pasi Vesala osallistui viime kesänä järjestettyyn vieraslajien kitkentätalkoisiin. Kitkentää suoritettiin kuudessa eri kohteessa, joista viidessä kitkettiin jättipalsamia. Kuva: Riku Hasari

Jättipalsamin kitkeminen on periaatteessa helppoa, sillä kasvi ei ole myrkyllinen ja irtoaa helposti maasta. Kasvin hävittämisessä haasteeksi muodostuu se, että kitkeminen vaatii vuosien sitoutumisen, jotta kerran tehty työ ei valu hukkaan.

– Kestää kolmesta viiteen vuotta ennen kuin jättipalsami on hävitetty kokonaan, Keskimaa kertoo.

Viime kesänä kaupunkirakenne yritti ratkoa jättipalsamin tuomia ongelmia järjestämällä työntekijöilleen ja kaupunkilaisille vieraslajien kitkentätalkoot. Talkoisiin osallistui noin sata henkilöä. Melkein kaikki olivat kaupungin työntekijöitä.

Vaikka talkoot eivät kaupunkilaisia tavoittaneet, näkee puistomestari sen yhdeksi vaihtoehdoksi ongelman ratkontaan. Osallistujia vain tarvittaisiin moninkertainen määrä.

– Esimerkiksi Karnaalinpuistossa jättipalsami on saastuttanut maata vähintään 2,5 hehtaaria. Jos alueen haluisi kitkeä yhdessä iltapäivässä, niin sinne pitäisi laittaa 150 ihmistä. Talkoissa meitä oli siellä 35. Sillä saa yhden kulman siivottua.

Kun tilanne on riistäytynyt käsistä näin pahoin, niin väistämättä mieleen nousee yksi kysymys. Onko aikaisemmin säästetty väärässä paikassa?

– Tavallaan. Lisäksi näitä kukkasiahan ostettiin koteihin, joista siemenet ovat karanneet luontoon. Syyllisiä on kokonainen sukupolvi, joka harrasti tätä kukkasien levittämistä.

Jättipalsami kasvaa Suomessa usein asutusten läheisyydessä. Se valloittaa helposti alaa rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla. Kuva: Riku Hasari
Jättipalsami kasvaa Suomessa usein asutusten läheisyydessä. Se valloittaa helposti alaa rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla. Kuva: Riku Hasari

Levitessään haitalliset vieraslajit vievät elintilaa muilta kasveilta. Näin ne uhkaavat luonnon monimuotoisuutta.

Jättipalsami leviää siemenistä, joita se tuottaa runsaasti. Yksi yksilö voi muodostaa jopa 4000 siementä. Siemenet sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän. Lisäksi kasvi leviää muun muassa maamassojen mukana.

– On paljon asioita, mihin voidaan vaikuttaa. Pitää muistaa, että kitkeminen on hankalampaa kuin leviämisen estäminen.

Jouko Keskimaa kuvailee palsamin kitkemistä strategiapeliksi, joka vaatii raakaa työtä.

– Tällä hetkellä oikea termi kuvaamaan tilannetta on se, että olemme pahoissa vaikeuksissa. HäSa

Vieraslajit

Eläin-, kasvi- ja sienilajeja, jotka ovat siirtyneet luontaisilta esiintymisalueiltaan uusille alueille ihmistoiminnan seurauksena.

Liian hyvin menestyessään vieraslajit aiheuttavat haittaa alkuperäiselle luonnolle. Ne voivat mm. valloittaa elintilaa, muuttaa ekosysteemin ja ravintoketjujen rakenteita.

Haitallisia

erityisesti hiekkaisia merenrantoja valloittava kurtturuusu

kosteilla paikoilla viihtyvä ja nopeasti leviävä jättipalsami

tiheitä kasvustoja pientareille ja niityille muodostava lupiini

lintujen munia syövä ja sairauksia mahdollisesti levittävä supikoira

lintujen pesimäyhdyskunnissa luodoilla ja kosteikoissa tuhoja aiheuttava minkki

Lähde: WWF Suomi

Päivän lehti

1.11.2020

Fingerpori

comic