Uutiset

Javisst, sanoi valiokunta ruotsin kielelle

Eduskunnan sivistysvaliokunta sanoi keskiviikkona ”javisst” eli totta kai pakollisen ruotsin kielen opiskelun jatkumiselle Suomen kouluissa.

Valiokunta hylkäsi kansalaisaloitteen pakollisen kouluruotsin poistamisesta. Aloite oli jätetty eduskunnalle keväällä 2014.

Päätöstä vastusti ainoana puolueena perussuomalaiset. Heidän vastalauseensa vuoksi eduskunta äänestää aiheesta vielä erikseen, mutta lopputulos pysynee muuttumattomana.

– Perussuomalaiset jäivät yksin asiansa kanssa. Muutamia erillisiä kannanottoja lukuun ottamatta kaikki olivat hylkäämisen kannalla, valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) kommentoi.

Pakkoruotsia kannattavan Vahasalon mukaan valiokunta katsoi, ettei ruotsin kielen asemaa oppiaineena voida tarkastella erillisenä säädöskysymyksenä ja irrallaan kieliasioiden kokonaisuudesta.

Tämän vuoksi valiokunta esittää eduskunnalle kieltenopiskelua koskevan kokonaisselvityksen tekemistä.

Ruotsin opiskelun vapaaehtoisuutta kannattavan Eeva-Johanna Elorannan (sd.) mukaan aloite ei mennyt hukkaan.

– Vaikka aloite jouduttiin sellaisenaan hylkäämään, tämä ei missään nimessä ole negatiivinen lopputulos. Nyt asian selvittely vasta alkaa, Eloranta totesi käsittelyn jälkeen.

Riittävän kieltenopetuksen varmistamiseksi pitää laajasti pohtia, minkälaista kielitaitoa tulevaisuudessa tarvitaan ja miten kieltenopiskelua voidaan kehittää.

Huolestuttavaa on valiokunnan mukaan se, että kieltenopiskelu on kaiken kaikkiaan kaventunut ja yhä useammat opiskelevat ruotsin ohella vain englantia. Valiokunnan arvion mukaan syynä kielteiseen kehitykseen on koulujen yksipuolinen kielitarjonta. Toisaalta oppilaiden halukkuus kieliopintoihin on vähentynyt.

– Kieltenopiskelu nähdään usein hankalana, ja sen takia jo yhden vieraan kielen opettelu koetaan työlääksi. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että yhden kielen opiskelu helpottaa uusien kielien oppimista.

– Kyse on myös arvovalinnasta eli siitä, perustuuko opetus pelkästään käytännöllisyydelle vai myös yleissivistykselle, kommentoi Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Sauli Takala.

Kansalaisaloitteen tekijää Ilmari Rostilaa hylkäävä päätös ei lannistanut. Vapaa Kielivalinta ry:n puheenjohtajana toimiva Rostila oli hyvillään siitä, että asiasta äänestetään vielä suuressa salissa.

– Läpinäkyvyyden ja tilivelvollisuuden kannalta on tärkeää, että valiokunta teki aloitteesta kannanoton. Positiivista on myös se, että vastalauseen ansiosta kansanedustajat voivat ottaa kantaa omantuntonsa mukaan.

Keväällä 2013 aloitteen vireille pannut Rostila ei tosin usko, että äänestys muuttaa päätöstä. Tärkeämpänä hän näkee sen, että edustajat saavat ottaa henkilökohtaisesti kantaa kielikysymykseen, mikä antaa hyvän lähtökohdan eduskuntavaalien kieliväittelyille.

– Tämä osoittaa sen, että kansalaisaloitteella voi synnyttää keskustelua. Tosin voi olla, että on tehtävä vielä uusia aloitteita.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä hylkäävä päätös oli pettymys.

– Kieltämättä hankalaa on se, millä keinoin kieltenopetusta pitäisi uudistaa. Toisaalta ei käy laatuun, että pysytään vuositolkulla vanhassa, kun maailma muuttuu, vastalauseen allekirjoittanut Ritva Elomaa (ps.) pohdiskeli.

Ida Roivainen

Asiasanat