Uutiset

“Jihadismia ajatellaan liikaa väkivaltaisen aktivismin kautta” – Tutkijat kaipaavat lisää tutkimustietoa islamistisesta ääriliikkeestä

Virheelliseen tietoon perustuva terrorismin torjunta voi johtaa jopa väkivaltaisen radikalisoitumisen lisääntymiseen.
Matti Pohjonen, Juha Saarinen, Leena Malkki ja Tarja Mankkinen (edessä) ovat perehtyneet jihadismiin. Kuva: Joel Maisalmi
Matti Pohjonen, Juha Saarinen, Leena Malkki ja Tarja Mankkinen (edessä) ovat perehtyneet jihadismiin. Kuva: Joel Maisalmi

Paljon mielipiteitä, vähän tietoa.

Näin aloittaa sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen jihadismia Suomessa käsittelevien tutkimusten julkistamistilaisuuden.

Helsingin yliopisto julkaisi torstaina kaksi jihadismia käsittelevää tutkimusta: yliopistonlehtori Leena Malkin ja tutkija Juha Saarisen
Jihadistinen liikehdintä Suomessa sekä Malkin ja yliopistotutkija Matti Pohjosen Jihadistinen verkkoviestintä ja Suomi.

Helsingin yliopisto toteutti tutkimukset sisäministeriön toimeksiannosta.

Harvat asiat herättävät niin paljon mielipiteitä, tunteita ja pelkoa kuin jihadismi ja siihen liittyvä terrorismi.

Suuret tunteet ja voimakkaat mielipiteet ovat ymmärrettäviä, koska aihe on uusi ja vakava. Mielipiteisiin ja tunteisiin perustuvat johtopäätökset voivat kuitenkin johtaa harhaan.

Siksi tarvitaan tietoa.

Suomessa esiintyvää jihadistista toimintaa koskeva tieto on Malkin mukaan hyvin sirpaleista ja puutteellista.

Hän haluaa heti alkuun muistuttaa, että jihadismi on laajempi ilmiö kuin pelkästään länsimaihin kohdistuvat terrori-iskut.

Tiedon tärkeyttä korostaa myös Mankkinen.

– Mutun perusteella voidaan tehdä virheitä. Voidaan puhua, että torjutaan terrorismia ja väkivaltaista radikalisoitumista, mutta niitä voidaan lisätä, jos päätökset eivät perustu tutkittuun tietoon, Mankkinen sanoo.

Jihadistien määrä on lisääntynyt Suomessa

Väärää tietoa ja mielipiteitä voidaan käyttää jihadismin kohdalla hyväksi.

Jos aiheesta ei ole luotettavaa tutkimustietoa, yksinkertaistukset ja suoranainen pelottelu voivat olla tehokkaita keinoja oman agendan ajamisessa. Tästä on nähty hyviä esimerkkejä niin kotimaan kuin kansainvälisessä politiikassa, kun turvapaikkapolitiikkaan on haettu kiristyksiä vetoamalla terrorismin lisääntymisen.

Tanskassa ollaan oltu jopa valmiita kokoamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita erilliselle saarelle.

Vaikka tutkimuksissa käy ilmi, että jihadistisessa toiminnassa mukana olevien määrä on lisääntynyt Suomessa 2010-luvulla, suurin osa toiminnasta on kuitenkin varsin pienimuotoista ja väkivallatonta värväyksen ja rahoittamisen kaltaista tukitoimintaa.

Uutisia ja julkista keskustelua seuraamalla ilmiöstä saa varsin erilaisen kuvan.

– Jihadismia ajatellaan liikaa väkivaltaisen aktivismin kautta, Malkki toteaa.

Virheellisiä käsityksiä

Koska jihadismista on vielä niin vähän tutkimustietoa, virheelliset käsitykset leviävät helposti.

Usein puhutaan esimerkiksi, että muslimin ideologinen radikalisoituminen johtaa väkivallantekoihin. Tämä ei ole kuitenkaan ole niin suoraviivaista, kertoo Malkki.

– Tutkimustieto ei tue yksiselitteisesti käsitystä, että ajatusten radikalisoituminen ennakoisi väkivaltaan ryhtymistä. Joillekin käy näin, mutta radikaalin ajattelun ja väkivaltaisen toiminnan välinen suhde on paljon monimutkaisempi.

Yhtenä selityksenä silmittömiin terroritekoihin ja muihin väkivaltaisuuksiin on haettu myös syrjäytymisestä. Malkki muistuttaa, että äärimmäiset harvat syrjäytyneet radikalisoituvat.

– Radikaalisessa liikehdinnässä mukana olevista kaikki ei ole syrjäytyneitä, eikä voi ajatella tutkimukseen perustuen kestävästi, että syrjäytyminen olisi riskitekijä radikalisoitumiselle.

Jihadismi modernina ideologiana ja yhteiskunnallisena liikkeenä alkoi muotoutua islamistisen liikkeen radikaalin siiven sisällä 1980-luvulla.

Se käy väkivaltaista pyhää sotaa, jihadia.

Jihadismiin liittyy keskeisesti marttyyriuden ihannointi, mikä on historiallisesti ollut vähäistä sunnalaisessa islamissa.

Ainoa Suomessa tapahtunut jihadistinen isku on Turun puukotusisku elokuussa vuonna 2017.

Jihadistien määrä on kasvanut

Jihadistisessa toiminnassa mukana olleiden määrä lisääntyi merkittävästi Suomessa 2010-luvulla.

Suurin yksittäinen jihadistisen liikehdinnän kehittymiseen vaikuttanut tekijä on ollut Syyrian ja Irakin konflikti sekä Isisin niin sanottu kalifaattiprojekti.

Turvapaikanhakijoiden saapuminen Suomeen vuosina 2015–2016 on lisännyt jihadistiseen toimintaan yhteyksissä olevien ihmisten määrää, mutta on vaikeaa arvioida, miten se on vaikuttanut Suomen tilanteeseen.

Suomeen liittyvä jihadistinen verkkoviestintä lisääntyi 2010-luvulla ja vuosikymmenen puolivälissä sitä oli enemmän kuin koskaan aiemmin.

Avoimen jihadistisen verkkoviestinnän määrä on vähentynyt merkittävästi viimeisen kolmen vuoden aikana, koska teknologiayritykset ovat alkaneet poistaa väkivaltaan kehottavaa ja sitä ylistävää verkkoaineistoa.

Avoimen verkkoviestinnän vaikeuduttua jihadistinen verkkoviestintä on siirtynyt verkon suljetuille ja salatuille kanaville.