Uutiset

Jo kaksi lakialoitetta koulukiusaamista vastaan – ”Opettaja on aika usein voimaton”

Eduskuntaan on tulossa käsiteltäväksi jo kaksi lakialoitetta koulukiusaamista vastaan. Tiina Elovaara (ps.) haluaa muuttaa lakia niin, että vakavissa kiusaamistapauksissa tekijä voitaisiin määrätä vaihtamaan koulua, jos kiusaamista ei muuten saada loppumaan. Nykyään tällaisessa tilanteessa koulua vaihtaa Elovaaran mukaan lähes poikkeuksetta uhri.

Elovaara kerää parhaillaan kansanedustajien allekirjoituksia omaan aloitteeseensa ennen kuin jättää sen jatkamaan matkaansa valiokuntakierrokselle. Hänen tavoitteenaan on saada kokoon sata allekirjoitusta, jolloin lakialoitteen voisi sanoa edustavan eduskunnan tahtoa.

– Tällä hetkellä allekirjoituksia on reilut kuusikymmentä. Uskon, että saan sata täyteen ja toivon mukaan jo lähiaikoina, Elovaara sanoo.

KansanedustajaTimo Heinonen (kok.) on puolestaan uusinut lakialoitteensa, jolla esittää koulukiusaamisen kriminalisointia. Hänen mukaansa koulukiusaamista pitäisi voida käsitellä myös rikoksena, sillä koulumaailmassa on tilanteita, jolloin kiusaamista ei saada katkaistua normaalein keinoin, kuten puhutteluin tai jälki-istunnoin.

Heinosen lakialoitteessa koulukiusaamisesta tuomittaisiin sakkoihin, ellei kiusaamistarkoituksessa tehdystä teosta ole muualla laissa säädetty yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta. Tällaisia rikoksia voivat olla esimerkiksi kunnianloukkaus, pahoinpitely tai laiton uhkaus.

Suomessa rikoksesta voidaan tuomita rangaistukseen vain 15 vuotta täyttäneet nuoret. Alle 15-vuotiaatkin voidaan kuitenkin tuomita maksamaan vahingonkorvauksia.

Heinonen teki samansisältöisen lakialoitteen jo edellisen eduskunnan aikana, mutta hänen mukaansa se juuttui opetusministeriöön.

Heinonen sanoo allekirjoittaneensa Elovaaran aloitteen ja hänen mukaansa ne toimisivat hyvin yhdessä. Elovaara on samoilla linjoilla.

– Meillä olisi hyvä olla tällainen työkalupakki sekä lainsäädännöllisesti että opettajille käytännön tasolla, jotta olisi useita välineitä puuttua, Elovaara sanoo.

Elovaaran mukaan voisi olla myös syytä pohtia, pitäisikö myös koulukiusaamiseen puuttumatta jättäminen sanktioida.

– Siten pystyttäisiin vastuuttamaan kouluviranomaisia ja opettajia siitä, jos kiusaamistilanne ei tule hoidetuksi. Koska meillä on tapauksia, jotka on tosi raakoja ja osa on päättynyt pahimmillaan kuolemantapauksiin, hän perustelee.

Elovaara opiskelee aikuiskasvatusta ja hän on työskennellyt muun muassa kouluavustajana maahanmuuttajalasten parissa. Hänen mukaansa kiusaamisen vastaiseen työkalupakkiin pitäisi aina kuulua myös pehmeitä keinoja sekä uhrin että kiusaajan tueksi.

– Onhan se kiusaaminen aina oire jostain, hän huomauttaa.

Elovaara toivoo, että opetusministeriö ottaisi eduskuntaan tulevista aloitteista kopin esimerkiksi kutsumalla samaan pöytään tahoja, jotka haluavat pohtia asiaa ja esittävät ratkaisuja.

– Näin tulisi sellainen laajempi kokonaisuus, hän perustelee.

Koulukiusaaminen voi olla muodoltaan hyvin monenlaista, joten sen hoitamiseenkin tarvitaan keinoja laidasta laitaan. Kiusaamista ei ole aina helppoa edes tunnistaa. Heinonen kertoo, että hänen ollessaan opettajana vaikeimpia tilanteita olivat ne, joissa joku jätettiin kaveriporukasta syrjään ja eristettiin.

– Siinä opettaja on aika usein voimaton, hän tunnustaa.

Päivän lehti

22.1.2020