fbpx
Uutiset

Johtajat välttyivät syytteiltä maskihankinnoissa, mutta HVK puolustaa irtisanomisiaan – "Ei aihetta työsuhteiden päättämisen uudelleen arviointiin"

Huoltovarmuuskeskus katsoo, että irtisanomispäätökset olivat perusteltuja, vaikka syytteitä ei nostettu. Ex-osastonjohtaja on toista mieltä ja aikoo keskustella juristinsa kanssa mahdollisista toimenpiteistä.
Maskeja lennätettiin koronan ensimmäisen aallon aikana Suomeen muun muassa Kiinasta. Kuva Helsinki-Vantaalta huhtikuulta 2000. Kuva: Mauri Ratilainen

Syyttäjän päätös olla syyttämättä kolmea Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) entistä johtajaa rikoksesta ei anna aihetta arvioida uudelleen näiden työsuhdetta. Näin sanoo HVK:n toimitusjohtaja Janne Känkänen.

Syyttäjä katsoi, ettei HVK:n silloista toimitusjohtajaa Tomi Lounemaa, osastonjohtaja Jyrki Hakolaa ja hallintojohtaja Asko Harjulaa ole syytä todennäköisin syin epäillä luottamusaseman väärinkäytöstä maskihankinnoissa koronaepidemian ensimmäisessä aallossa.

Tomi Lounema erosi tehtävästään HVK:n toimitusjohtajana pääsiäisenä 2020 sen jälkeen, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) oli kertonut menettäneensä luottamuksensa häneen.

HVK vapautti Hakolan ja Harjulan työvelvoitteesta huhtikuun loppupuolella 2020 ja ilmoitti toukokuussa, etteivät nämä palaa tehtäviinsä.

– Henkilöiden työsuhteet on aikanaan päätetty työsopimuslain mukaisilla perusteilla. HVK on työnantajana tehnyt työoikeudellisen arvion. Rikosoikeudellisen puolen on tutkinut omasta aloitteestaan krp ja sitä koskevan päätöksen on tehnyt syyttäjä. Nämä asiat on syytä pitää erillään, Känkänen perustelee.

“Herättää kysymyksen, olivatko irtisanomisen perustelut vedenpitäviä”

Nyt jo eläkkeellä oleva Hakola aikoo keskustella juristinsa kanssa, miten asiassa kannattaa edetä esimerkiksi mahdollisen vahingonkorvausvaatimuksen osalta.

– Syyttämättäjättämispäätös herättää kysymyksen, olivatko irtisanomisen perustelut vedenpitäviä. Nyt pitää selvittää, löytyykö asiassa yhteistä säveltä toisen osapuolen (HVK) kanssa vai onko tarpeen käynnistää jonkinlainen prosessi ja jos on, millainen mittakaava on oikea.

Hakola kokee, että päätös työsuhteen lopettamisesta tehtiin käytännössä jo ennen kuin maskiasiaa oli kunnolla selvitetty.

Känkäsen mukaan HVK teki työsuhteisiin liittyvät päätökset sen hetkisen tiedon valossa.

–  Syyttäjän ratkaisu ei ole antanut aihetta työsuhteiden päättämisen uudelleen arviointiin.

Känkänen viittaa myös HVK:n tiedotteeseen toukokuulta 2020. Tiedotteessaan HVK:n hallitus perusteli ratkaisujaan työoikeudellisella arviolla ja totesi, että asia on loppuun käsitelty.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Toimitusjohtaja Janne Känkänen sanoo, että HVK:n tekemät päätökset työsuhteista olivat eri prosessi kuin maskihankintojen oikeudellinen arviointi. Kuva: Mauri Ratilainen

Toimitusjohtaja Janne Känkänen sanoo, että HVK:n tekemät päätökset työsuhteista olivat eri prosessi kuin maskihankintojen oikeudellinen arviointi. Kuva: Mauri Ratilainen

“Paljon myös onnistuneita kauppoja tehtiin”

Hakola myöntää, että yhteensä puolitoista vuotta kestänyt esitutkinta ja syyteharkinta olivat henkisesti raskaita.

– Olo on huojentunut, kun syyteharkinta oli vapauttava. Pitää muistaa, että paljon myös onnistuneita kauppoja tehtiin ja mittakaava huomioiden varsin pienillä ongelmilla maskikaupoissa selvittiin kevättalven 2020 kaoottisessa tilanteessa, Hakola korostaa.

Jutussa oli kyse paniikinomaisesta tilanteesta keväällä 2020, jolloin hengityssuojaimet uhkasivat loppua sairaaloista ja hoivakodeista.

Syyteharkinnassa oli kyse HVK:n maaliskuun lopussa 2020 tekemästä noin 5 miljoonan euron maskihankinnasta. Kolmen henkilön epäiltiin käyttäneen asemaansa väärin ryhtymällä toimeen, johon heillä ei ollut oikeutta tai jättämällä tehtävänsä kokonaan tai osaksi suorittamatta. Tapaus tuli alun perin julki Suomen Kuvalehden uutisoitua asiasta huhtikuussa 2020.

Lännen Media ei tavoittanut Asko Harjulaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Huoltovarmuuskeskuksen ex-johtajia vastaan ei nostettu syytteitä maskihankinnoista. Kuva: Arttu Laitala

Huoltovarmuuskeskuksen ex-johtajia vastaan ei nostettu syytteitä maskihankinnoista. Kuva: Arttu Laitala

Poliittinen paine hankintoihin kova

Tomi Lounema kertoi viime torstaina lähettämässään tiedotteessa, että HVK toteutti hankinnat kovassa poliittisessa paineessa, vaikka suojainhankinnat eivät kuulu sille normaalioloissa. Ankarassa kilpailutilanteessa piti pitkälti suostua myyjien sanelemiin ehtoihin.

Lounemalle määrättiin irtisanoutumisen seurauksena kolmen kuukauden karenssi työttömyysturvasta ja hän oli työttömänä yli vuoden.

Lounema työskentelee nykyään johtavana asiantuntijana valtionyhtiö Suomen erillisverkot oy:ssä, joka ylläpitää muun muassa viranomaisten viestintäjärjestelmiä.

Lounema sanoo olevansa huojentunut syyttäjän päätöksestä. Mahdollisuutta vahingonkorvauksiin ei kuitenkaan ole, sillä hän irtisanoutui itse.

– Nyt pitää vain koettaa hiihtää uutta latua.

Maskipula aiheutti paniikin

Syyttäjä ilmoitti viime viikolla, ettei nosta syytteitä kolmea Huoltovarmuuskeskuksen ex-johtajaa vastaan.

Syytteelta välttyivät silloinen toimitusjohtaja Tomi Lounema, hallintojohtaja Asko Harjula sekä osastonjohtaja Jyrki Hakola.

Heitä ei syyttäjän mukaan ole syytä epäillä luottamusaseman väärinkäytöstä keväällä 2020 tehdyissä maskikaupoissa.

Kukaan epäillyistä ei ole työskennellyt HVK:ssa kevään 2000 jälkeen.

Lounama erosi menetettyyään pääministeri Sanna Marinin luottamuksen.

Harjula irtisanottiin ja Hakolan työsuhde purettiin.

Menot