Kolumnit Uutiset

Johtajien vaihtuvuus stressaa kunnissa

Tammikuussa haastattelin Hattulan juuri työnsä aloittanutta kunnanjohtajaa Lauri Innaa. Hän sanoi tuolloin, että aikoo pysyä Hattulassa eikä suunnittele hakeutuvansa muualle vähään aikaan.

Taustalla oli keskustelu siitä, että Innan edeltäjä Heidi Rämö viihtyi tehtävässään vain kaksi vuotta, ja kunnassa tuskiteltiin tiheään vaihtuvia johtavia virkamiehiä.

Moni varmasti yllättyikin, kun selvisi, että Inna on mukana Salon kaupunginjohtajan virkaa hakeneiden joukossa. Inna on tosin sanonut, ettei hänellä ole pyrkyä pois Hattulasta, mutta perhesyyt vetävät Salon suuntaan.

Salon kaupunginjohtajan paikka on kiinnostanut monia muitakin kuntajohtajia, eikä Innan valinta sinne tietenkään ole mikään selviö. Tässä ei myöskään ole tarkoitus nostaa Innaa tikun nokkaan, sillä ilmiö on varsin tuttu muuallakin.

Esimerkiksi Forssaa alle kolme vuotta johtanut Sami Sulkko valittiin kesällä Riihimäelle.

Hattula taas on vienyt Punkalaitumelta lyhyen ajan sisällä jo kaksi kunnanjohtajaa, sillä sekä Heidi Rämö että Lauri Inna työskentelivät ennen Hattulan pestiään siellä.

Poliittisten päättäjien tuskailua on varsinkin pienissä kunnissa helppo ymmärtää. Luottamusmiesjohto hoitaa tehtäviään useimmiten leipätyön ohella, ja siksi kunnan luotsaaminen tiheään vaihtuvien johtajien vilskeessä voi osoittautua raskaaksi.

Pitkäjänteinen suunnittelu ainakin kärsii, jos palkattu johtaja on jatkuvasti haussa, juuri tullut tai kohta lähdössä.

Hattulassa kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ventola (kok.) ehätti viime viikolla kunnan budjetti-infossa kehumaan, että Hattulaan on onnistuttu valitsemaan osaavia kunnanjohtajia. Ehkä liiankin osaavia, jos heidät viedään käsistä.

Moni nuori kunnanjohtaja on sanonut suoraan, että he ovat kouluttautuneet ammattijohtajiksi ja odottavat työltään myös urakehitystä. Kunnanjohtajan paikat eivät ole enää eläkevirkoja, eikä siinä ole mitään pahaa.

Senkin ymmärtää, että maisemanvaihto saattaa joskus tulla mieleen muutenkin kuin urakehityksen kannalta.

Mitä mahtoi tuumia esimerkiksi Janakkalan kunnanjohtaja Tanja Matikainen, kun kunnanhallitus päätyi talousarvioesitystä käsitellessään äänestämään muun muassa väkiluvun kehityksestä? Muualla ei varmaankaan ole vielä hoksattu, että kunnan asukasluvun saa nousuun äänestämällä!