Uutiset

Joka kolmas korkeakouluopiskelija voi pahoin – yksi neljästä murehtii opiskeluasioitaan paljon myös vapaa-ajallaan

Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee yli 200 000 perustutkinto-opiskelijaa. Kuva: Anssi Jokiranta
Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee yli 200 000 perustutkinto-opiskelijaa. Kuva: Anssi Jokiranta

Korkeakouluopiskelijoiden psyykkiset ongelmat ovat yleistyneet 2000-luvulla, selviää laajasta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) neljän vuoden välein toteutetusta terveystutkimuksesta.

Vertailu yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden sekä miesten ja naisten välillä osoittaa sairauksien olevan kulttuurisidonnaisia ja liittyvän väestön terveystietoisuuteen sekä palvelujen saantiin.

Herkästi palvelujen piiriin hakeutuva ja itsestään huolehtiva opiskelija saa myös diagnoosin.

Ahdistuneisuus ja masennut kasvaneet

Pitkäaikaisvertailussavuosilta 2000–2016 näkyy, että lähes kaikki yliopisto-opiskelijoiden kokemat oireet, joihin laskettiin niin yleisoireet, vatsaoireet kuin psyykkiset oireet, ovat yleistyneet.

Sairauksien esiintyvyys on pysynyt vuodesta toiseen hyvin samanlaisena, mutta ahdistuneisuushäiriö- ja masennusdiagnoosien osuus on kasvanut yliopisto-opiskelijoilla merkittävästi vuodesta 2000 alkaen.

Kun vuonna 2000 masennus oli todettu 3,6 prosentilla korkeakouluopiskelijoista, vuonna 2016 heidän määränsä oli jo 10,2 prosenttia.

Psyykkisiä vaikeuksia oli 30 prosentilla opiskelijoista, 25 prosentilla miehistä ja 33 prosentilla naisista. Psyykkiset ongelmat olivat yleisimpiä pisimpään opiskelleilla, joista vaikeuksia koki jo puolet. Yleisimmiksi ongelmiksi koettiin jatkuvan ylirasituksen kokeminen (43 %), itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi (27 %), tehtäviin keskittyminen (32 %), valvominen huolien takia (23 %) sekä itseluottamuksen menettäminen (23 %). Arkea häiritseviä pakonomaisia ajatuksia oli noin joka kymmenennellä vastaajalla.

Onnekkuus ei suojaa sairauksilta

Vertailu yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden sekä miesten ja naisten välillä osoittaa sairauksien olevan kulttuurisidonnaisia ja liittyvän myös väestön terveystietoisuuteen sekä palvelujen saantiin. Herkästi palvelujen piiriin hakeutuva ja itsestään huolehtiva opiskelija saa myös diagnoosin.

Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee yli 200 000 perustutkinto-opiskelijaa. Heidän elämäntilanteensa on sekoitus vapautta ja uudenlaista vastuunottoa aikuisen ihmisen elämästä.

Tutkimus muistuttaa, että he ovat kuitenkin siinä suhteessa onnekkaita ja menestyneitä, että ovat saaneet opiskelupaikan korkeakoulusta usein ankaran karsinnan tai usean pyrkimisen jälkeen. Opiskelupaikka ei kuitenkaan suojaa heitä sairauksilta tai muilta elämänvaikeuksilta, eikä opiskelusta suoriutuminen aina suju toivotulla tavalla.

Murehtiminen yleistä korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa

Opiskeluasioidenmurehtiminen oli tavallista, neljännes opiskelijoista murehti opiskeluasioitaan paljon myös vapaa-ajallaan. Tutkimukseen vastanneista 17 prosenttia koki hukkuvansa opintoihin liittyvään työmäärään.

Mielenterveysseulan mukaan opiskelijoista 33 prosenttia koki runsaasti stressiä. Yleisimmin stressiä aiheutti esiintyminen (35 %) ja vaikeus saada otetta opiskelusta (33 %).

Uupumusmittarin mukaan 11,5 prosenttia kyselyyn vastanneista oli vuonna 2016 selvästi kohonneessa uupumusriskissä, kun vastaava osuus korkeakouluopiskelijoista vuonna 2012 oli 9,5 prosenttia.

Yli viidennes opiskelijoista koki mielialansa, tulevaisuuden suunnittelemisen, omat voimansa ja kykynsä negatiivisiksi. Voimavaroja tuottavia asioita olivat puolestaan ihmissuhteet ja seksuaalisuus.

KOTT

Valtakunnallinen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus (KOTT) on toteutettu neljän vuoden välein, aina vuodesta 2000 lähtien.

Terveyden lisäksi tutkimuksessa seurataan esimerkiksi opiskelijoiden elintapoja, toimeentuloa ja ihmissuhteita.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) terveystutkimuksen kohdejoukkona olivat alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat suomalaiset korkeakouluopiskelijat.

Viimeisen eli vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen koko otoksen 10 000 opiskelijasta 5 005 opiskeli ammattikorkeakouluissa ja 4 996 yliopistoissa.

Ensimmäisissä kahdessa tutkimuksessa, vuosina 2000 ja 2004 kohteena olivat vain yliopisto-opiskelijat.

Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee yli 200 000 perustutkinto-opiskelijaa.