Uutiset

Jonossa vain pari kuukautta

Eini Leijala heiluttelee avainnippua kädessään iloisesti hymyillen. Hänellä on aihetta hymyyn, sillä Leijala on juuri saanut tiedon uudesta asumisoikeusasunnosta.

Leijala muuttaa helmikuun lopulla Tammistonkujalle, jonne TA-Asumisoikeus Oy parhaillaan rakennuttaa uutta kerrostaloa.

Uusi kaksio on Leijalan toinen asumisoikeusasunto. Tällä hetkellä Leijala asuu Poltinahontiellä kolmiossa.

-Olen saanut molemmat asunnot tosi nopeasti. Nytkin minulla ehti olla järjestysnumero vain pari kuukautta, kun jo tärppäsi. Minulla on varmasti käynyt tosi hyvä tuuri, Leijala arvelee.

Vuosittain jaossa 80 asuntoa
Kaupungilta kerrotaan, ettei Leijala ole suinkaan harvinainen tapaus. Asumispalvelun asiantuntija Virpi Ahonen kertoo, että Hämeenlinnassa jono kulkee kohtuullista tahtia.

-Meillä kysyntä on tasaisen vilkasta, mutta tänne on myös rakennettu säännöllisesti uusia kohteita. Yksi uusi talo vuodessa on sopiva rakennustahti, Ahonen sanoo.

Tällä hetkellä Hämeenlinnassa on 351 asumisoikeusasuntoa eri puolilla kaupunkia. Jonossa on noin 350 henkilöä. Jonotuksen pituus riippuu pitkälti siitä, millainen asunto ja miltä alueelta hakijalle kelpaa.

-Tänä vuonna on tehty 50 uutta sopimusta. Vuodessa asunnon saa ehkä noin 80 henkilöä, Ahonen toteaa.

Hakijat keski-ikäisiä
Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry haluaisi uusia nykyisen jonotusperiaatteen, jonka se katsoo syrjivän etenkin nuoria hakijoita. Järjestysnumero on periaatteessa tällä hetkellä ikuinen ja vapautuvat asunnot täytetään numerojärjestyksessä.

Virpi Ahonen ei kuitenkaan näe järjestelmässä ongelmia.

-Numeron mukaan kulkeva jono on aika demokraattinen. Siinä ei ole tarveharkintaa, tulorajoja eikä yli 55-vuotiailla varallisuusrajaakaan, Ahonen toteaa.

Hänen mukaansa Hämeenlinnassa asumisoikeusasuntoja hakevat etenkin keski-ikäiset.

-En tiedä, johtuuko se kaupungin ikärakenteesta, mutta aso on selvästi suositumpi vanhempien ihmisten parissa kuin nuorten. 50-60-vuotiaat on suurin ryhmä. Aika tyypillinen tapaus on, ettei jakseta enää tehdä omakotitalon töitä, Ahonen kertoo.

Hän arvelee, että pääkaupunkiseudulla tilanne voi olla toinen.

-Meillähän on muutama iso kolmio vuokrallakin, kun niitä ei ole saatu menemään. Pienet asunnot ovat suosituimpia, Ahonen toteaa.

Numero säilyy ikuisesti
Leijala sai vuosi sitten juuri kolmion, kun tarvitsi nopeasti uutta asuntoa. Itse asiassa hänellä oli oikein varaa valita, sillä Leijala sai tarjouksen kaikilta kolmelta kaupungissa toimivalta yhtiöltä

-Asunto oli minulle liian suuri, mutta ajattelin jo silloin, että jossain vaiheessa vaihdan sitten pienempään. Nyt on sen aika, Leijala sanoo.

Hyvistä kokemuksistaan huolimatta hän on sitä mieltä, että asumisoikeusjärjestelmää voisi uudistaa.

-Voisihan siinä järjestysnumeron pitämisessä jokin raja olla, ettei sitä ihan iät kaiket voisi säilyttää, Leijala pohtii.

Hän suosittelee asumismuotoa paitsi ikäisilleen asunnonvaihtajille, myös nuorille perheille.

-Pienellä rahalla pääsee kiinni hyvään asuntoon. On jotain omaa, josta pääsee kuitenkin tarvittaessa eroon muutamassa kuukaudessa ilman, että menettää mitään, Leijala kiittelee järjestelmää. (HäSa)