Uutiset

Jonot lyhennettävä, vaikka budjetti vinkuu

Aikamoinen talkoo on edessä sairaanhoitopiirin talouden oikaisussa lähivuosina.

Kuntayhtymän hallitus hyväksyi keskiviikkona ensi vuoden talousarvion ja vuoteen 2016 ulottuvan taloussuunnitelman. Ne menevät vielä yhtymävaltuuston käsittelyyn.

Lisäpulmia tasapainottamiseen tuo se, että hoitojonot on nyt pakko lyhentää lain mukaisiksi.

– Viime viikolla tuli Valviralta selvityspyyntö, jonka mukaan jonot kiireettömään hoitoon ovat laittoman pitkät. Tähän asti olemme selvinneet rimaa hipoen. Nyt seuraava vaihe on kuitenkin uhkasakko, sairaanhoitopiirin johtaja Jarmo Väänänen sanoo.

Hänen mukaansa asia on pantava kuntoon todennäköisesti osittain ostopalveluilla.

– Laki on selvä. Potilaan pitää päästä hoitoon tietyssä ajassa. Teemme toimintasuunnitelman siitä, kuinka edetään. Sitten pistetään hintalappu päälle.

Hoitotakuuseen pääsemiseksi joudutaan ehkä käymään kuntien kukkarolla.

Kädestä suuhun

Pitkän väännön jälkeen sairaanhoitopiirissä on saatu aikaan talousarvio ja talouden tasapainottamissuunnitelma.

Tälle vuodelle kunnat ovat suostuneet 1,4 miljoonan kuntamaksujen korotukseen. Silti vuoden alijäämä kolkuttelee seitsemää miljoonaa. Edellisvuosilta taseessa on saman verran alijäämää.

Käytännössä tämä merkitsee, että sairaanhoitopiirin kanssa on koko ajan 10 miljoonaa miinuksella. Toimintaa pyöritetään lyhytaikaisella velalla.

Tämän vuoden alijäämää yritetään vielä pienentää myymällä kiinteistöjä. Sairaanhoitopiirin hallitus aikoo panna myyntiin kahdeksan osakehuoneistoa Hämeenlinnasta ja kolme Riihimäeltä.

– Niistä toivotaan vielä noin miljoonan verran tuloja.

Kahden miljoonan säästöt

Tasapainottamisohjelmassa arvioidaan toimintojen muutosten kautta kertyvän noin kahden miljoonan vuotuiset säästöt.

– Sellaisia ovat mm. laboratorioyhteistyö Fimlabin kanssa ja yöpäivystyksen keskittäminen. Toimintaa pyritään muutenkin tehostamaan, Väänänen luettelee.

Lisäksi omaisuutta realisoidaan ensi vuonna ainakin puolella miljoonalla.

Kuntamaksujen korotukseksi on sovittu 4,74 prosenttia tämän vuoden alkuperäiseen budjettiin verrattuna.

– Tiukkaa varmasti tulee. Uskon, että talousohjelmaa on mahdollista toteuttaa, jos ei isoja yllätyksiä tule. Sinne on kuitenkin budjetoitu noin 2,5 prosentin kasvu palkkoihin, jotka ovat ylivoimaisesti suurin kuluerä.

Kova kysyntä, lääkäreitä pulaa

Väänäsen mukaan ongelmia tuottaa myös se, että kalleimmat hoidot ovat todella hintavia ja niiden määrää on mahdoton ennustaa.

– Esimerkiksi viime vuonna kallein yhden potilaan hoito oli yli puoli miljoonaa euroa. Kun sellaisia sattuu muutama, se vaikuttaa jo koko budjettiin.

Myös lähetteiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Niitä kertyy noin tuhat viikossa.

– Palvelujen kysyntä on ollut niiden tuotantoa suurempaa. Lisäksi lääkäreistä on pulaa.

Väänänen ei usko, että lähetetulvaa saadaan laantumaan tehostamalla perusterveydenhuoltoa.

– Suurin elossa oleva ikäluokka, vuonna 1948 syntyneet, on juuri tulossa kansaneläkeikään. Vähitellen isot ikäluokat tarvitsevat lisää palveluja, joita ei perusterveydenhuollosta saa. (HäSa)