Uutiset

"Jonotushysteria on outo ilmiö"

Halvat iPhonet aiheuttivat satojen metrien jonot ja käsirysyn Pirkkalan Verkkokaupalla muutama viikko sitten. Tokmannin ilmaiset ämpärit ovat vetäneet vielä enemmän ihmisiä jonoihin eri puolille Suomea, ja Tampereelle keskiviikkona avatun XXL-urheilutalon avajaisiin jonotettiin jo tiistain puolella.

Mistä se kertoo, että Suomessa jonotetaan vanhoja puhelimia ja ilmaisia ämpäreitä, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori ja Kulutustutkimuksen seuran puheenjohtaja Outi Uusitalo?

– Jonotusilmiö on ollut iät ja ajat. Tässä ajassa se on outo ilmiö. Jonottaminen voisi liittyä pulaan, niin kuin aikanaan Neuvostoliitossa, jossa jonotettiin, kun jotain tavaroita oli saatavilla.

– Tällä hetkellä meillä on kaikkea. Sellaisetkin ihmiset jonottavat, jotka eivät välttämättä tarvitse tavaraa tai sitä on saatavilla muualtakin.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ilmiö on korostunut viime aikoina. Meneekö osalla ihmisistä niin huonosti, että jonotustarve on todellinen?

– Kyllä sekin voi olla yksi syy, että ihmisillä menee huonommin. Hyvistä tarjouksista kamppailu ei välttämättä ole hyväosaisten kohdalla niin yleistä. Vaikea ottaa kantaa, kun ei ole tutkimustietoa jonottajien varallisuudesta. Selvää on, että yhteiskunta on jakautunut kahtia, että kaikilla ei ole niin hyvin asiat. Se voi tietysti heijastua jonoihinkin. Onhan Suomessa leipäjonoja ja ruokakassijonojakin.

Verkkokaupan tapauksessa ihmisiä oli jonossa selvästi enemmän kuin kaupassa oli tarjouspuhelimia…

– Se on vähän kuin lottoaminen; vaikka todennäköisyys on pieni, halutaan olla siellä ringissä mukana. Uskotaan, että se voitto voisi sieltä tulla, jos kaikki käy hyvin eikä luovuteta. Jos taas luovuttaa, sen saattaa mieltää tosi epämiellyttäväksi tappioksi. Jonottaja voi esimerkiksi laskea, että jotkut edellä olevat voivat luovuttaa, ja pienikin todennäköisyys on vahva motivaattori.

Mutta mikä saa ihmiset jonottamaan esimerkiksi vanhoja puhelimia?

– Yksi voi olla ihmisten huoli, että he jäävät jostain paitsi, jos eivät osallistu esimerkiksi jonottamiseen. Ehkä ostamisessa saattaa olla sellainen pelimentaliteetti, että mitä voittaa siinä, kun osallistuu tällaiseen peliin ja onnistuu saamaan sen ”hyvän diilin” itselleen.

– Toinen syy voi olla oletettu elintaso. Tai käsitys siitä, mitä kulutustavaroita pitää omistaa. Käsitys muokkautuu pitkälti siitä, kun nähdään, mitä muut omistavat. Jos naapureilla ja ystävillä on tietynlainen puhelin, saattaa ihminen kokea, että hän on jäänyt jostain paitsi, jos hänellä ei ole sellaista.

Ja sitten esimerkiksi halpa iPhone-tarjous nähdään tilaisuutena paikata tällainen tarve?

– Niin, saatetaan ajatella, että nyt on tilaisuus osallistua ja olla muiden vertainen. Halpojen tuotteiden jonottajista olisi mielenkiintoista tehdä tutkimus. Että keitä he ovat ja minkälainen varallisuus heillä on. Uskon, että siellä on myös heitä, joilla menee hyvin. Jos ajatellaan vaikka rahapelaamista, niin monenlaiset ihmiset haluavat osallistua rahapelaamiseen ja he haluavat saada voittoja. Peliin osallistuminen ei välttämättä riipu nykyvarallisuudesta. Motivaatio saattaa olla erilainen: monelle pelaaminen on jännityksen etsimistä. Toisille se voi olla välttämättömyys.

Asiasanat