Uutiset

Jörn Donner on varma, että Suomi ei liity Natoon – näin hän ajattelee pakkoruotsista

Politiikan ja kulttuurin voimahahmolta Jörn Donnerilta ilmestyy vuoden ensimmäisellä viikolla pamfletinomainen Suomi Finland -kirja. Kustantaja mainostaa, että Donner paljastaa kirjassaan Nato-kantansa. Hän itse sanoo Lännen Median haastattelussa, että ei hänen Nato-myönteisyytensä ole mikään salaisuus.

– Olen ollut jäsenyyden kannattaja vuosien mittaan, mutta samalla tietoinen, että ei siitä mitään tule. 

Donnerin mukaan Suomi ei liity Natoon kahdesta syystä. Ensimmäinen perustelu on Ruotsi, jonka ratkaisuun Suomen Nato-keskustelu nojaa.

– Ruotsi ei liity Natoon, sen tiedän sataprosenttisella varmuudella. Ruotsi on ollut yli 200 vuotta sotilasliittoutumien ulkopuolella, sanoo vuosi sitten Ruotsista kirjankin kirjoittanut Donner.

Toinen syy on se, että Suomen poliittinen eliitti, eduskunta tai kansa eivät halua liittyä Natoon.

– Saahan sen kannattaja silti olla. Jos jotain tapahtuu, ei kannata ottaa pikapuhelua Brysseliin, se on myöhäistä.

Donnerin mukaan sopiva hetki hakea Nato-jäsenyyttä olisi ollut vuonna 1995: silloin, kun Suomesta tuli EU:n jäsen.

Kirjat ja elokuvat täyttävät mielen

83-vuotias Donner on viime ajat työstänyt kirjan lisäksi uutta versiota elokuvasta Perkele! Kuvia Suomesta. Myös romaani on työn alla. Pyydetty on kolumnistiksi ja lehtikirjoittajaksi, mutta se veisi liikaa aikaa päätöiltä.

Donner sanoo voivansa hyvin, vaikka viimeisistä syöpähoidoista on vain hetki aikaa. Huhtikuussa Donner sai myös uuden aorttaläpän.

– Oma ikä täytyy ottaa huomioon siinä mielessä, että en vuosien saatossa ole nopeammaksi tullut. Vähän se hidastuttaa. En jaksa tehdä yhtä pitkiä päiviä kuin ennen.

Kirjat ja elokuva täyttävät Donnerin mielen. Hän sanoo olevansa ulkona politiikan sisäpiireistä ja juoruista, vaikka seuraakin päivänpolitiikkaa tiedotusvälineistä. 

”Taksikuski Kuopiossa ei välttämättä tarvitse ruotsia”

Pohjanmaan kieliriita on Donnerin mielestä aluepolitiikkaa eikä kielipolitiikkaa.

– Vaikea arvioida, missä määrin kielitaito sairaanhoidossa on ajankohtainen asia. Jos valittaa flunssaa terveysasemalla, niin kai sen pystyy ilmaisemaan, vaikka ei ole kovin paljon suomen kielen taitoa. Komplisoidut tapaukset joudutaan kuitenkin hoitamaan yliopistollisissa sairaaloissa, joita on viisi.

Donner ottaa esimerkiksi omat sairautensa: keuhkosyövän ja sydänleikkauksen.

– Ei niitä voi hoitaa kaikkialla.

Jos niin sanottu pakkoruotsi Suomessa hylätään, jotkut joutuvat Donnerin mukaan maksamaan siitä kovan hinnan eli opiskelemaan kieltä muulla tavalla. Donnerin mielestä ruotsin kielen taito voi olla hyödyksi Pohjoismaissa ja maailmallakin.

– Taksikuski Kuopiossa ei välttämättä tarvitse ruotsia. Niin sanotun pakkoruotsiajattelun voi panna uusiksi, mutta se merkitsee vain sitä, että ruotsia opiskeleville on paremmat mahdollisuudet työmarkkinoilla. Lisäksi on ammatteja, joissa ehdottomasti tullaan tarvitsemaan kielitaitoa, esimerkiksi poliisi, sairaanhoitaja ja lääkäri.

– Minulla ei ole ratkaisua tähän asiaan. Ruotsinkielisten osuus kansasta on kuitenkin aika hyvin rahoitettu, ainakin mitä tulee kulttuuriin. On kaikenlaisia säätiöitä ja muita.