fbpx
Uutiset

Jos potilas pääsisi jatkuvasti samalle lääkärille, hoito paranisi ja rahaa säästyisi, sanoo STM:n selvitys

"Ei tarvitse joka kerta toistaa samoja asioita, kun lääkäri ei vaihdu."
Kuva: Hanna Matikainen

Niin potilaille kuin terveydenhuollollekin olisi hyvä, jos potilailla olisi lainsäädännön nojalla vahvempi oikeus omaan henkilökohtaiseen lääkäriin ja hoitajaan, sanotaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tilaamassa selvityksessä. Selvityksessä perätään asiaan lainsäädännön muutoksia.

Valtaosalla suomalaisista terveyskeskuksien potilaista ei ole tällä hetkellä omalääkäriä. Selvityksen mukaan saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu paranee ja sairastuvuus sekä kuolleisuus vähenevät merkittävästi. Samalla esimerkiksi terveydenhuollon palveluiden kokonaiskustannukset pienenisivät.

Suuri osa kiireettömistä käynneistä omalle lääkärille

Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa kiireettömästä hoidosta ja käynneistä ohjataan omalle lääkärille ja hoitajalle, kertoi selvitystyön projektipäällikkö, yleislääketieteen professori Juha Auvinen Oulun yliopistosta tiedotustilaisuudessa.

– Sataan prosenttiin ei koskaan päästä, mutta jos siitä säädetään laissa ja sitä valvotaan, niin perusterveydenhuolto siihen pyrkii.

– Potilaan näkökulmasta se tarkoittaa käytännössä sitä, että hoidon laatu ja toiminta paranee. Ei tarvitse joka kerta toistaa samoja asioita, kun ei lääkäri vaihdu.

Selvityksen mukaan jatkuvassa hoitosuhteessa potilaan ja lääkärin välinen suhde syvenee ja saavutetaan parempia hoitotuloksia.

Selvityksen tiedotustilaisuudessa vastaanottaneen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) mukaan on vielä epäselvää, ehditäänkö asiaa puida tämän hallituskauden aikana.

– Nyt täytyy käydä läpi, onko mahdollista tehdä hoitotakuulakiin niin sanottu täydentävä esitys. En välttämättä sano, että se on niin yksinkertaista tehdä. Vai onko kysymys sitten siitä, että käynnistämme uuden lain valmistelun.

Toimivaa järjestelmää ei voi toteuttaa, jos on selkeä henkilöstövaje

Selvityksen mukaan minkäänlaista hyvin toimivaa ja kattavaa omalääkärijärjestelmää ei voida toteuttaa kestävästi selkeästä henkilöstövajauksesta kärsivässä terveyskeskuksessa.

Suomessa tehtiin 1980–1990-luvuilla omalääkäri- ja väestövastuukokeiluja, mutta ne kariutuivat 2000-luvulle tultaessa työn hallitsemattomuuteen.

Auvisen mukaan uuden omalääkärimallin tavoitteena ei kuitenkaan olisi vanhan 1990-luvun omalääkärimallin toteuttaminen, vaan nykyiseen toimintaympäristöön soveltuva omalääkärimalli.

Selvitystyön teki Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö yhteistyössä Oulun yliopiston Väestöterveyden tutkimusyksikön kanssa.

Kuluneen kesän aikana toteutetun selvityksen aineistona ovat olleet muun muassa kirjallisuuskatsaus, asiantuntijahaastattelut ja kohderyhmäkyselyt.

Menot