Kolumnit Uutiset

Joulupukin kohtuuttomaan poroetuun on puututtava

Ryhtiliike velloo läpi Suomen. Se huuhtoo kohta pimeistä peränurkista esiin sen vihoviimeisenkin autoedun.

Joulun lähestyessä kuuma kysymys kuuluu: mikä on Joulupukin ilmeisen kohtuuttoman poroedun verotusarvo? Meneekö Petterin punaisesta nenästä lisämaksua kuten metallihohtomaalista ja muista autojen lisävarusteista?

Kysyn vaan: kuka tämänkin kaiken maksaa? Eikö vähempi riitä ja pitääkö joka jouluksi saada uusi poro?

Paliskuntain yhdistyksessä porot on hinnoiteltu ja sieltä irtoaa varmasti sopivan edullisesti täysin palvellut yksilö. Ärhäkkä hirvas ei käy laatuun. Vanha vaadin saa luvan riittää, kun tavallinen kansa tyytyy 1990-luvun Toyota Corollaan.

Autoedusta on tullut kirosana. Ihan kuin tuhannet kutakuinkin tavalliset palkansaajat, jotka maksaa sinnittelevät joka kuukausi satoja euroja autoedustaan, olisivat yhteiskunnallisia hylkiöitä ja hyväksikäyttäjiä.

Työnantajalle saattaa olla peräti edullista suorastaan tyrkyttää työsuhdeautoa, vaikka oma auto voi tulla työntekijälle edullisemmaksi. Varmaan Kevan Merja Ailuskin olisi saanut avobemarinsa osamaksulla pienemmällä kuukausierällä ja vieläpä omaksi.

Ailuksen tapauksessa kansakunnan ärsytyskynnys on ylitetty pahemman kerran. Hän on nainen, vieläpä blondi ja toimii tehtävässään Suomen Keskustan mandaatilla.

Kepun nousukiitoinen puheenjohtaja Juha Sipilä julisti, että poliittisten nimitysten aika on ohi. Kaikilla muilla on nyt hirmuinen kiire peesata.

Mistä aloitetaan? Pitäisikö ensimmäiseksi erottaa Stalinin puhdistusten tapaan kaikki demarit, kokoomuslaiset vai kepulaiset? Mitä jos joukossa on myös muutama pätevä, eikä pelkästään sopivia?

Aika harva poliitikko rohkenee ottaa kantaa tuloerojen kasvattamisen puolesta. Julkisuutta olisi tarjolla. Siitä vaan kokoomusnuoret!

On kuultu sellaisiakin arvioita, että kun palkkahaitari venyy yläpäästään, sataa myös alas edes jonkinlaisia rippusia. Keskitasolla olot voivat olla peräti lokoisat. Lisäksi on todistettu, että firmojen pitää pystyä kilpailemaan kansainvälisillä johtajamarkkinoilla.

Palkanalennusvaatimuksia on helppo esittää, mutta yleensä vain niin kauan kuin ei puhuta omasta palkasta. Presidentti Sauli Niinistölläkin taisi olla varaa pieneen leikkaukseen.

Kohtuus on hyvä kaikessa, mutta jokin raja pitäisi olla kateudessa ja hurskastelussakin.

Kuormasta syöminen on perinteinen luontaisedun muoto.

Jopa omakotitaloja on lähes varmoina pidettyjen tietojen mukaan tehty työmailta varastetusta tavarasta.

Taitaa olla paras taas kerätä kotoa työnantajan omistamat kuulakärkikynät ja palauttaa ne viivyttelemättä työpaikalle.