Uutiset

J outsen pesi i pian pelloill akin

Kansallislintumme laulujoutsenen pesimäkanta alkaa olla jo niin vahva, että luontaiset asuinalueet järvillä ja kosteikoilla on kohta varattu koko Suomesta. Lähivuosina saattaa olla edessä siirtyminen uusille pesimäpaikoille.

-?Voi olla, että jonakin päivänä joutsenet alkavat pesiä myös sellaisilla pelloilla, joille tulva nousee usein, ennustaa yli-intendentti Jari Valkama Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Kannan jatkaessa kasvuaan joutsenen on Valkaman mukaan löydettävä uusia pesimäpaikkoja, tai hyväksyttävä toinen pari naapuriksi.

Suomessa pesii uusimman arvion mukaan 6?000-7?000 joutsenparia, kun vielä 1900-luvun puolivälissä laji uhkasi kuolla sukupuuttoon. Vainon loputtua kanta alkoi vahvistua ja nyt lintu on saavuttanut etelärannikkoa lukuun ottamatta todennäköisen historiallisen pesimäalueensa.

Valkaman mukaan joutsen on pitkäikäinen laji, jonka kuolleisuus on pieni ja poikastuotto suuri. Se ei ole enää arka erämaalintu, vaan saattaa pesiä jopa kesämökkien tuntumassa. Tavallisesti pienillä järvillä pesii kuitenkin vain yksi joutsenpari, mutta kannan yhä kasvaessa tämäkin tilanne saattaa Valkaman mukaan muuttua.

Joutsenta on toisinaan vaadittu myös riistalinnuksi, koska metsästäjien mukaan kanta kestää verotuksen. Valkaman mielestä tähän ei kuitenkaan ole perusteita. Myös yleinen mielipide on ollut joutsenen puolella.

Joutsenten on lisäksi väitetty aiheuttavan tappioita muun muassa metsähanhen ja eräiden muiden vesilintujen pesinnälle. Valkama kiistää tämänkin.

-?Joutsenten aiheuttamista tappioista muille vesilinnuille ei ole tutkittua tietoa. Syyt ovat todennäköisesti muuttomatkojen varsilla ja talvehtimisalueilla, Valkama sanoo.

Uusin tieto joutsenen ja maamme koko pesimälinnuston levinneisyydestä julkistetaan tänään Helsingissä. Kyseessä on kolmas lintuatlastutkimus, joka on tehty pääosin vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin vuosina 2006-2010. Atlastutkimuksen aineistoa hyödynnetään esimerkiksi kannanvaihteluiden ja uhanalaisuuskysymysten selvittämisessä.

-?Aineisto tarjoaa päivänpolttavaa tietoa linnustonsuojelun ja maankäytön suunnittelun tarpeisiin, Valkama sanoo.


Merikotka menestyy, riekko katoamassa

Laulujoutsenen ohella viime vuosina yleistyneitä lajeja ovat Valkaman mukaan esimerkiksi viherpeippo ja sinitiainen. Myös valkoposkihanhi, merimetso ja merikotka ovat runsastuneet, ja näistä viimemainittu on hiljattain alkanut pesiä jopa Kanta-Hämeessä.

-?Taantuneita lajeja on myös useita. Esimerkiksi riekko on käytännössä kadonnut koko Etelä-Suomesta ja levinneisyysalue pohjoisessa on harventunut. Myös monet maatalousympäristön lajit ovat selvästi taantuneet. Muun muassa aiemmin yleinen peltosirkku on vaarassa kadota. Sitä uhkaa joutuminen herkkusuiden lautasille Etelä-Euroopassa, Valkama toteaa. (HäSa)