Uutiset

Julkinen velka kuristaa kasvua

Velkavetoinen julkinen talous vaivaa lähes kaikkia länsimaita. Yhdysvaltain julkinen velka bruttokansantuotteesta ylittää kuluvana vuonna jo sata prosenttia. Ja velka sen kuin kasvaa.

Rajat velkaantumiselle alkavat kuitenkin tulla vastaan. Yhdysvallat nosti velkakattoaan, mutta se edellytti yli 2000 miljardin euron leikkauksia julkisiin menoihin.

Leikkaukset eivät kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös veronkorotuksia. Niitä on todennäköisesti tulossa heti, kun ensi vuoden presidentinvaalit on käyty.

Muuten ei velan suhdetta kansantuotteeseen kyetä pienentämään. Se on ehdoton edellytys pitää supervaltion luottoluokitus edes nykyisellään.

Kun liittovaltio leikkaa kuluja, eli heikentää sosiaaliturvaa, vähentää tulonsiirtoja ja nostaa aikoinaan veroa, vähentää se kulutusta. Kun maan koko taloudesta kotimainen kulutus on 70 prosenttia, hiipuu talouskasvu.

Tilanne on hyvin saman kaltainen Euroopassa. Esimerkiksi Suomessa kotimaisen kulutuksen osuus bkt:sta on noin 60 prosenttia. Kun talouden epävarmuus heikentää ostointoa, inflaatio syö ostovoimaa ja epävarmuus tekee kuluttajista varovaisia, ovat pitkään ja hitaan talouskasvun ainekset koossa.

Vuoden 2009 taantumasta länsimaat nousivat hoiperrellen ja julkisten elvytyspanosten turvin. Puhuttiin vipuvaikutuksesta, joka sysää markkinaehtoisen kasvun vauhtiin.

Kasvu kiihtyi. Vipuvaikutus ei kuitenkaan ollut kyllin voimakas. Euroopassa Saksa toipui hyvin, kun maa toteutti samanaikaisesti sisäisen devalvaation. Palkat laskivat reaalisesti monen vuoden ajan.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa elvytystoimien vaikutus jäi lyhyeksi ja nyt ollaan tilanteessa, jossa elvytysvaraa ei enää ole.

Suomessa toteutettiin hyvin samankaltaista politiikkaa. Joukkotyöttömyys vältettiin ja kasvu kiihtyi viime vuonna, mutta uhkaa nyt hiipua kuten muissakin länsimaissa.

Uutta taantumaa pelätään nyt kuin ruttoa. Moni talousongelmissa painiva maa ajautuisi maksukyvyttömäksi, jolloin finanssikriisi eskaloituisi.

Niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin ongelmia tuottaa poliittinen populismi, joka estää järkevien taloudellisten ratkaisujen tekemisen. Liian usein joudutaan nahkapäätöksiin, joilla ostetaan vain lisää aikaa.

Pahiten tämä näkyi Yhdysvalloissa, kun välttämätöntä velkakaton nostoa venytettiin äärimmäiseen takarajaan presidentinvastaisen poliittisen pelin takia. Kaiken lisäksi republikaanien vaatimat leikkaukset hidastavat kasvua.

Vetoapua länsimaiden talouteen antaa Aasia. Eritoten Kiinan vahva, lähes kaksinumeroisena pysynyt kasvu helpottaa tilannetta. Vienti sinne vetää. Kaiken lisäksi Kiina kykenee rahoittamaan Yhdysvaltain vajetta.

Samalla, kun länsimaiden talouskasvu Yhdysvaltain johdolla takkuilee, siirtyy kasvun veturin rooli entistä enemmän Asiaan. Kiinan lisäksi Intia kasvaa nopeasti, samoin Etelä-Amerikan maista muun muassa Brasilia.