Uutiset

LM-kysely: Vahingonilo ja tahallinen väärinymmärtäminen on eduskunnassa yleistä

Lännen Median kysely: Kansanedustajat keskustelevat hyvässä hengessä ja rakentavasti valiokunnissa sekä iltaisin, kun media ja televisiokamerat ovat poistuneet eduskuntatalosta. Moni vastaaja kokee, että torstain kyselytunneilla mennään jopa henkilökohtaisuuksiin.
Lännen Media kysyi kansanedustajien näkemyksiä keskusteluilmapiiristä.

Median läsnäolo ja suorat tv-lähetykset kiristävät eduskunnan keskusteluilmapiiriä. Kun kyselytunnit televisioidaan, kansanedustajien käyttämät puheenvuorot muuttuvat kärjekkäiksi.

Tämä käy ilmi Lännen Median tekemästä kyselystä, jossa kansanedustajilta kysyttiin sitä, millaiseksi he arvioivat eduskunnan tämänhetkistä keskusteluilmapiiriä. Lännen Media selvitti ilmapiiriä sen vuoksi, kun useat pitkään palvelleet kansanedustajat ovat kritisoineet julkisuudessa tyyliä, jolla eduskunnassa nykyisin keskustellaan.

Kyselyyn vastanneista kansanedustajista reilusti yli puolet pitää eduskunnan nykyistä keskusteluilmapiiriä kohtalaisena. Heikkona ilmapiiriä piti runsaat kymmenen prosenttia vastaajista.

Syyskuun keskivaiheilla kansanedustajille lähettyyn kyselyyn vastasi 73 henkilöä, joista yksi antoi vastauksensa puhelimitse. Kyselyn vastausprosentti on 36,5. Vastauksia tuli tasaisesti lähes kaikista ryhmistä.

Yli puolet kyselyyn vastanneista kansanedustajista kokee, että keskusteluilmapiiri on heikentynyt kuluvan eduskuntakauden aikana.

Eduskunnan keskusteluilmapiiriä arvioi hyväksi reilu neljännes kyselyyn vastanneista kansanedustajista. Vastaajista yksitoista prosenttia vastasi, että keskusteluilmapiiri on heikko.

Valiokunnissa ilmapiiri parasta

Kyselyn avoimista vastauksista käy selväksi se, että keskusteluilmapiiri on kiinni siitä, missä kansanedustajat keskustelevat.

Valiokunnissa ja vapaamuotoisissa tilanteissa poliittista debattia pidetään kautta linjan hyvänä ja rakentavana. Heti kun, keskustelu siirtyy istuntosaliin ja eduskunnan kyselytunnille, tunnelma muuttuu.

Kyselytunnilla kansanedustajien puheenvuorot muuttuvat suoranuottisiksi, ja edustajat kokevat, että toisten puheenvuoroja ymmärretään tahallaan väärin. Suurin syy tilanteelle on se, että kyselytunti televisioidaan.

– Erityisesti televisioitujen istuntojen aikana on liikaa saivartelua, ohipuhumista ja tahallista väärinymmärtämistä, joka on suoraan sanottuna noloa ja turhauttavaa. Parhaat täysistuntokeskustelut ja debatit käydään usein esimerkiksi iltaisin kun mediaa on paikalla vähemmän, vihreiden Olli-Poika Parviainen kirjoittaa.

Kuluvalla kaudella ilmapiiri heikentynyt

Kansanedustajat arvioivat kyselyssä myös sitä, onko keskusteluilmapiiri heikentynyt nyt kuluvan ja pian loppusuoralla olevan istuntokauden aikana.

Vastaajista 55 prosenttia katsoi, että kyllä, ilmapiiri on heikentynyt tämän kauden aikana. Näin kokevat erityisesti ne, jotka ovat olleet eduskunnassa enemmän kuin yhden kauden ajan.

Vajaa kolmannes vastaajista kertoi, ettei ilmapiirissä ole tapahtunut muutosta. Kaksi vastaajaa katsoi ilmapiiriin parantuneen kuluvan istuntokauden aikana.

– Aitoa keskustelua syntyy harvoin. Perusteltuja mutta valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä vähätellään, perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio kirjoittaa.

”Politiikka on palannut politiikkaan”

Keskusteluilmapiirin kiristymiselle etsitään syitä myös politiikasta itsestään. Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan keskusteluilmapiirin muutos kertoo siitä, että politiikka on palannut politiikkaan.

– Näkemyserot ovat olleet suuret politiikan keskeisissä kiistakysymyksissä, kuten tulonjaon, työmarkkinoiden sekä hyvinvointipalveluiden tuotantotapojen suhteen. Tämä vaikuttaa poliittisen keskustelun “lämpötilaan” ja on varmasti myös syy sille, että huolen liiallisesta tunteellisuudesta ja väärinymmärtämisestä ovat esittäneet nimenomaan hallituspuolueiden konkarit. Politiikka on palannut politiikkaan, Andersson kirjoittaa.

Keskustan kansanedustaja Pekka Puskan mukaan ilmapiiriä kiristää se, että päätökset venyvät ja tämä koskee aivan erityisesti sotea.

– Muuten on aika tavanomaista poliittista kähinää, mutta sote-asia on selvästi kiristänyt ilmapiiriä. Siinä ei ole niinkään kysymys siitä, että oltaisiin eri mieltä. Se on demokratiassa tavallista. Ongelmana on, että päätökset venyvät, Puska kirjoittaa.

Raja kulkee henkilökohtaisuuksissa

Kansanedustajat korostavat vastuksissaan, että poliitikon on kestettävä reipastakin keskustelua, mutta raja tulee vastaan siinä, kun puheet muuttuvat henkilökohtaisuuksiin ja toisen solvaamiseen.

– Kaikki eivät ole valmiita suvaitsemaan toisia väärien mielipiteiden vuoksi, kirjoittaa eräs vastaajista. LM-HäSa

Näin kansanedustajat kommentoivat ilmapiiriä

”Ilmapiirissä on suuri ero sen mukaan, televisioidaanko istunto. Televisioiduissa istunnoissa, kuten kyselytunnilla, puheenvuoroja saavat pitkälti yhdet ja samat edustajat, jotka käyttävät puheajan enemmän turhaan räksyttämiseen, jankuttamiseen ja otsikoiden hakemiseen kuin asian puhumiseen.”

Jani Mäkelä (ps.)

”Eduskunnan kyselytunnit ovat olleet sellaista riitelyä aika ajoin, etteivät ihmiset ole jaksaneet sitä katsoa. Meitä ei ole valittu riitelemään vaan ratkaisemaan Suomen talouden ja työllisyyden vakavia ongelmia. Kyselytunnilla on ajoittain melkein henkilökohtaiseen ajojahtiin verrattavaa toimintaa.”

Sirkka-Liisa Anttila (kesk.)

”Keskusteluilmapiiri kaikkiaan kohtalainen. Monessa valiokunnassa se on hyvä. Alkukaudella (2v.) vaikutti ehkä myös se, että olimme väistötiloissa. Niin kun muutenkin yhteiskunnassa, rakentavat keskustelut (kuunteleminen) vähenevät ja moni keskustelee netin välityksellä. Valiokunnissa, jossa ihmiset ovat oppineet tuntemaan toisensa paremmin, keskustelukulttuuri on hyvä ja luottamuksellinen.”

Mari-Leena Talvitie (kok.)

”Salikeskustelussa ilmapiiri on epämiellyttävä. Vahingonilo ja tahallinen väärinymmärtäminen on yleistä. Eduskunnassa on muutamia itsensä toisten yläpuolelle korottavia näkyvässä asemassa olevia keskustelijoita. Heille tyypillistä on myös epäkunnioittava käytös salin ulkopuolella: ei esimerkiksi tervehditä kollegoita.”

Petri Honkonen (kesk.)

”Vaalien lähestyessä retoriikka on koventunut ja profiloitumisen tarve on korostuneempi, joten sanan peistä taitetaan kovemmin.”

Johanna Ojala-Niemelä (sd.)

”Keskustelua sävyttää liian paljon omaan laariin ammentaminen niin puolue- kuin henkilökohtaisella tasolla. Joistain aiheista ei voi puhua suoraan, koska helposti halutaan lokeroida ääriajattelijaksi.”

Ritva ”Kike” Elomaa (ps.)

”Salikeskustelussa esiintyy jatkuvasti tahallista väärinymmärtämistä.”

Krista Mikkonen (vihr.)