Kolumnit Uutiset

Jumalaa ei voi pilkata

Ruotsalainen kuvataiteilija Lars Vilks luennoi tiistaina Helsingissä sananvapaudesta perussuomalaisten kansanedustajan Mika Raatikaisen kutsumana.

Vilks sanoi televisiohaastattelussa suunnilleen siten, että kutsujalla tai tilaisuudella ei ole niin väliä, kunhan kyseinen taho ja tilaisuus edistävät sananvapautta.

Taiteilijoiden ja taiteen tehtävänä on esittää asioita kriittisesti ja toisinaan provosoiden. Ilmaisun vapaus on asia, josta Vilks ei mitä ilmeisimmin tingi. Muistelen, että perussuomalaisten taidekäsitys oli aika lailla erilainen ja lähinnä ns. sosialistisen realismin suuntainen, mutta sillähän ei ole näin vaalien alla väliä.

Vilksillä itsellään on muutakin ajateltavaa kuin murehtia, käytettiinkö häntä ehkä vaalikampanjan välikappaleena. Hän on terroristijärjestö al-Qaidan tappolistalla tultuaan tunnetuksi islaminuskoisten profeetta Muhammedista piirtämästään pilakuvasta, jossa tämä kuvattiin koiraksi.

Ääri-islamissa niin Muhammed kuin koko uskontokin on perin juurin politisoitu ja alistettu väkivallantekojen käsikassaraksi. Törmäyskurssi Vilksin kaltaisten taiteilijoiden kanssa tulee siitä, kun he eivät suostu ajattelemaan, että mikään poliittinen olisi arvioinnin tai tarvittaessa rajunkin arvostelun yläpuolella.

Vilks on kumppaneineen oikeassa. Mikä on poliittista ja mitä käytetään valtapyrkimysten edistämiseen, kuuluu kaikkinaiseen yleiseen arviointiin. Hyvän maun rajat ovat eri asia, nekin ovat kuitenkin venyvää laatua.

Jos joku kokee jumalansa tulleen pilkatuksi, hän loukkaantuu ikään kuin jumalansa puolesta, ellei sitten peräti ylennä itseään jopa jumalan asemaan.

Eihän jumalaa voi pilkata, mahdollisesti vain hänen palvojiaan ja Vilksin ja kumppaneiden tapauksessa ääri-islamilaisia murhaajia.

Teatteriohjaaja Juha Hurme on sanonut laittamattomasti Yle Hämeen haastattelussa:

Jos mietitään jumalakäsitettä, mitä sillä voidaan ymmärtää, ei tarvitse käydä kuin kaksi luokkaa koulua, kun tajuaa, että se jumala kaikkitietävä, ylivertainen metafyysinen toimija tässä maailmankaikkeudessa, on kaiken pilkan ulkopuolella.

Otetaan Hurmeelle tyypilliseen tapaan rauhallisesti ja ajatellaan, että kyllähän tänne maailmaan meteliä mahtuu. Ihmisten piipitys ja raapustukset ovat isoissa mitoissa aika mitättömiä. Jonkun pitäisi vain sanoa se myös näille kiihkoilijoille.

Päivän lehti

5.4.2020