Uutiset

Junien käteislipunmyynnin loppuminen ei ole jättänyt matkustajia ilman lippua

Ravintolavaunuissa käteinen käy yhä. Vaihtorahojen riittävyydessä on ollut ongelmia, VR sanoo ryhtyneensä toimenpiteisiin.
Konduktööri Jorma Inkala sanoo, että käteistä tarjotaan junalipun maksuvälineeksi yhä silloin tällöin, mutta harvoin. Jokaisen matkustajan kanssa tapa maksaa lippu on kuitenkin löytynyt. Kuva: Mauri Ratilainen
Konduktööri Jorma Inkala sanoo, että käteistä tarjotaan junalipun maksuvälineeksi yhä silloin tällöin, mutta harvoin. Jokaisen matkustajan kanssa tapa maksaa lippu on kuitenkin löytynyt. Kuva: Mauri Ratilainen

Matkalippujen käteismyynnin lopettaminen junissa on sujunut ongelmitta. VR:n mukaan on todella harvinaista, ettei matkustajalla ole mitään muuta maksuvälinettä kuin käteistä.

Jos sattuisi käymään niin, että matkustajalla ei ole lippua eikä muuta maksuvälinettä, asia ratkaistaan tapauskohtaisesti.

VR lopetti lippujen käteismyynnin kaukoliikenteen junissa syyskuun alussa. Tämän jälkeen lippuja on myyty maksukorteilla.

– Uudistus on sujunut hyvin, sillä aloimme tiedottaa asiasta jo helmikuussa. Sellaisia tilanteita on ollut, että asiakas on yrittänyt maksaa käteisellä, mutta yleensä häneltä on löytynyt toinenkin maksuväline, kertoo VR:n palvelujohtaja ja ravintolapalveluita junissa tarjoavan Avecran toimitusjohtaja Piia Tyynilä.

Yksi tapauskohtainen ratkaisu Tyynilän mukaan voisi olla se, että jollain junan asemista on R-kioski, josta lipun voi pysähdyksen aikana ostaa käteisellä.

– Mutta on todella harvinaista, ettei mitään muuta maksuvälinettä ole, hän painottaa.

Suositus puoltaa käteistä

EU-komission suosituksen mukaan käteisen tulisi aina kelvata. Sen käytöstä voisi kieltäytyä vain perustellusta syystä, kuten sopivan vaihtorahan puutteessa.

– Kilpailu- ja kuluttajavirasto on sen takana, mutta kyseessä on vain suositus, ei velvoittava pykälä. Lähtökohta on se, että maksunsaaja päättää, miten maksu otetaan vastaan. Tarjolla olevat vaihtoehdot eivät kuitenkaan saa muodostua kuluttajien kannalta kohtuuttomiksi, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston asiantuntija Joonas Norr.

Kuluttaja-asiamies on linjannut, että etenkin kansalaisille välttämättömissä palveluissa käytössä tulee olla riittävästi maksutapoja. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi sähkö, vesi, lämpö ja puhelin, mutta junamatkustamista ei lähtökohtaisesti lasketa sellaiseksi.

Ennen uudistusta kaikista kaukoliikenteen lipuista myytiin junassa käteisellä 0,9 prosenttia. Ennakkoon matkansa itsepalvelukanavista puolestaan varaa noin 80 prosenttia matkustajista.

– Maailma on menossa muihin maksutapoihin ja Suomi on tässä kärkipäätä, Tyynilä sanoo.

Ravintolavaunujen vaihtorahat eivät aina riitä

Vaikkalippuja ei saa junista enää käteisellä, ravintolavaunuissa sitä otetaan yhä vastaan.

Joillain reiteillä on kuitenkin ollut ongelmia vaihtorahan riittävyyden kanssa. VR on ryhtynyt ratkaisemaan ongelmaa lisäämällä joillekin asemille rahanvaihtoautomaatteja, joissa kassaan kertynyttä käteistä voi pysähdyksen aikana vaihtaa sopivampaan muotoon.

Harkinnassa oli myös pohjakassan koon muuttaminen, mutta siihen ei kuitenkaan ryhdytty.

– Pidämme automaatteja parempana ratkaisuna turvallisuusnäkökulmasta katsottuna.

Matkahuolto arvioi maksutapoja ensi vuonna

Junasta lipun ostava voi varautua matkaansa maksukortin kanssa, mutta busseissa käytäntö on kirjavampaa. Matkahuollon matkustaja- ja liikennöitsijäpalveluiden johtaja Leila Lehtinen kertoo, että miltei kaikissa kaukoliikenteen autoissa maksuvälineenä käyvät niin pankki- ja luottokortit kuin käteinenkin.

– Liikennöitsijät päättävät itsenäisesti kukin maksutavoistaan. Siksi maksamismahdollisuudet on hyvä tarkistaa ennen matkaa, hän sanoo.

Myös Matkahuollon myymistä lipuista suurin osa ostetaan nykyisin verkkokaupasta ja mobiilisovelluksesta. Lehtisen mukaan Matkahuolto arvioi maksutapoja ensi vuonna, kun matkustamisen järjestelmiä uusitaan.

Ruotsissa nousi käteiskapina

Ruotsissa on syntynyt Käteiskapina-niminen liike, joka haluaa turvata käteisen säilymisen muiden maksuvälineiden rinnalla. Hankkeen kasvoina toimii entinen Säpon eli Ruotsin suojelupoliisin päällikkö Björn Eriksson.

Käteiskapinoitsijoiden huoli ei ole aivan turha, sillä parin vuoden takainen tutkimus arvioi, ettei ruotsalaisliikkeiden kannata ottaa käteistä vastaan enää maaliskuun 2023 jälkeen. Ruotsin keskuspankin arvion mukaan maa voisi luopua käteisestä joskus 2030-luvulla, mutta pankki on ilmoittanut, että käteistä on saatavilla niin kauan, kun markkinat sitä haluavat.

Ruotsi on yksi pisimmälle käteisessä luopumisesta edenneistä talouksista maailmassa. Tutkimuksen taustalla olevan Kuninkaallisen teknisen korkeakoulun Niklas Arvidssonin mukaan 97 prosenttia liikkeistä otti syksyllä 2017 käteistä vastaan, mutta vain 18 prosenttia maksuista tapahtui käteisellä. Kaupan alan liiton Svensk handelin mukaan maassa on liikkeitä, joissa 95 prosenttia maksuista tapahtuu kortilla.

Joillain toimialoilla, kuten joukkoliikenteessä, kortilla maksaa yli 90 % ruotsalaisista.