Uutiset

Juniorinkin on kuunneltava kehoaan

Ammattivalmentajat Samuli Perälä ja Jaakko Ojaniemi sanovat, että Suomessa junioriurheilijoiden valmennuksessa on paljon asioita, joita voisi kehittää. Työ pitäisi aloittaa heti, mikäli halutaan pysyä kansainvälisessä vauhdissa. Nuoret harrastajat saattavat liikkua ja syödä väärin tai yksipuolisesti, eikä heidän valmentajillaan ehkä ole eväitä korjata asiaa.

Iittalassa asuva Perälä ja Tampereella vaikuttava Ojaniemi ovat nyt osaltaan auttaa urheilijoita harjoitteluun ja ravintoon liittyvissä asioissa. Kolmantena ryhmään kuuluu kiropraktikko Max Wikström Helsingistä.

Valmennustrio on yhdistänyt osaamisensa ja tarjoaa palveluita, joka antaa keinoja yksilölliseen valmentautumiseen juniori-ikäisestä urheilijasta aina ammattilaisiin asti. Tietoa saa joko verkko-opastuksen avulla tai henkilökohtaisessa ohjauksessa. Lisäksi he pitävät avoimia yleisöluentoja, esimerkiksi 25.4. he esittelevät ajatuksiaan Hämeenlinnan pääkirjastossa.

Miehet ovat perustaneet myös erityisen jääkiekon fysiikkavalmennuksen akatemian, jonka he julkaisevat numen.fi-sivustolla.

– Jääkiekkoilijoilla monipuolinen fysiikkavalmennus olisi hyvä aloittaa jo varhain, sillä murrosiässä kaikki ongelmakohdat alkavat korostua. Jos on monta vuotta harjoitellut väärin, jo 20-vuotiaana voi olla vaikeaa saada kroppaa toimimaan tehokkaasti. Esimerkiksi jääkiekkoilijoilla kätisyys voi vaikuttaa niin, että kehosta tulee tietyllä tapaa toispuoleinen, ellei sitä tasapainoteta oikeilla harjoitteilla, he sanovat.

Valmentajat varoittelevat lätkäjunnuja myös siitä, etteivät nämä juoksisi kesällä ”jalkoja altaan”.

– Juoksu on rasitukseltaan hyvin erilaista luisteluun verrattuna. On tärkeää ymmärtää lajin vaatimukset.

Sekä Perälä että Ojaniemi tietävät kokemuksesta, mistä puhuvat. Perälä on harrastanut jääkiekkoa, ja painia sekä voimanostoa, josta hänellä on ansioinaan nuorten maailmanmestaruus, euroopanmestaruus ja useita maailmanennätyksiä. Ojaniemi on tunnettu kymmenottelijana, joka lopetti kansainvälistäkin menestystä tuoneen uransa pari vuotta sitten.

– Olen itse hakannut päätäni seinään ja oppinut asioita kantapään kautta. Nyt kyllä jo tiedän, millaiset heikkoudet kehossa aiheuttavat vammoja. Omassa junnuaikaisessa valmennuksessani olisi pitänyt satsata enemmän tasapainoon ja liikkuvuuteen, ja tiettyjä tekniikkajuttuja olisi ollut hyvä saada haltuun jo nuorena. Myös ravintopuolella oli suuria puutteita siihen aikaan, Ojaniemi muistelee urheilijanpolkunsa kivikoita.

Oman aktiiviuransa jälkeen kumpikin on valmentanut jo pitkään muita urheilijoita. Perälä on tehnyt yhteistyötä enimmäkseen maailman ylimmillä sarjatasoilla pelaavien jääkiekkoilijoiden kanssa, Ojaniemi on luotsannut yleisurheilijoita ja F1-kuljettaja Valtteri Bottasta.

– Tiedämme, mitä huippu-urheilu vaatii. Junioriurheilijan fysiikka on mahdollista saada kuntoon harjoittelulla, jos hän vain itse niin haluaa. Olemme monesti huomanneet, että harjoitukset tuntuvat mielekkäiltä, kun tehdään oikeaan aikaan oikeita juttuja. Pääasia olisi, että juniori oppisi mahdollisimman varhain kuuntelemaan omaa kehoaan.

Urheilijan hyvinvoinnissa oleellinen osa on ravinnolla. Perälän ja Ojaniemen mukaan ollaan jo hyvällä tiellä, jos suola- ja nestetasapaino ovat kunnossa, suolistoa ei rasiteta vehnällä ja sokerilla, ja elimistö saa runsaasti omega 3 -rasvoja. He ihmettelevät, että vieläkin jääkiekkojoukkueille syötetään ennen peliä pastaa ja juotetaan maitoa. Joillekin nämä ruoka-aineet ovat heidän mukaansa jopa suuresti haitaksi, eivätkä ne kenelläkään edistä kehon hyvinvointia.

Perälän ja Ojaniemen vetämä valmennus alkaa testipäivällä, jossa kartoitetaan urheilijoiden kunto, arvioidaan ongelma-alueet, ja sen jälkeen heidän harjoitteluaan ohjataan oikeaan suuntaan. Mahdollista on tehdä myös henkilökohtainen valmennusohjelma.

– Testaaminen on tapa tutustua urheilijaan yhden päivän aikana. Tärkeä teema valmennuksessa on muun muassa liikkuvuuden harjoittelu. Sen avulla keho saadaan auki, ja siitä tulee elastinen ja irtonainen. Jos valmiiksi jumisen pohjan päälle tehdään isoja tehoharjoituksia, työ menee suurelta osin hukkaan. Esimerkiksi jos jääkiekkoilijalla lonkat eivät liiku tarpeeksi, pelitilanteessa vauhti yksinkertaisesti hiipuu, he sanovat.

Tällä hetkellä valmennusryhmä tekee testejä Tampereella, mutta tarpeen mukaan niitä tehdään myös Hämeenlinnassa ja Helsingissä.

– Yhteistyö on meidän juttumme. Palvelumme täydentää muuta valmennusta, eikä niitä pidä nähdä toistensa kilpailijoina. Pyrimme tarjoamaan valmentajien käyttöön entistä valmiimpia ja parempia pelaajia, he sanovat.

Perälää ja Ojaniemeä kiinnostaa myös se, miten urheilijoiden valmennustietoutta voidaan hyödyntää tavallisten ihmisten parissa.

– Esimerkiksi FI-kuljettajilla on samanlaisia haasteita työssään kuin rekkamiehillä tai taksikuskeilla.

 

 

 

 

 

 

 

Asiasanat

Päivän lehti

5.4.2020