Uutiset

Juopuneiden hoivapalvelut kolmannelle sektorille

Sanomattakin on selvää, ettei juoppokuskin homma mitään hääppöistä ole. Aniharva ihminen on fiksuimmillaan, kun promillet huitelevat neljän pinnassa.

Erityisen ikäväksi sellaisen talteenotto, kanto ja kuljetus äityvät, jos se on ainoa leipätyö. Ei siis ole mitenkään kummallista, että poliisit haluavat eroon moisesta.

Mustat Maijat on aina varusteltu juoppoasiakkaiden erityistarpeisiin. Sisustusmateriaalina on aistikkaan plyyshin sijaan kolea kerni ja ovet saa auki vain ulkopuolelta. Auton lattiapinnoissakin on korostettu siivouksen vaivattomuutta.

Jo alakoulun raittiuskilpakirjoituksissa iskostettiin päähän, että juuri poliisi on erityisesti humalaisia varten: ”Tulee poliisi ja korjaa, tieltä kaksi viinan orjaa”…

Perinteitä siis on, ei sentään ikiajoiksi. Muidenkin ammattien sisältö on muuttunut.

Poliisi on viime vuosina ulkoistanut monia palvelutehtäviään, miksi ei juoppokuljetuksia ja -säilytyksiäkin.

Poliisin ja vartijan ja joskus myös järjestysmiehen ja poliisin roolien ero on kuin veteen piirretty. Putkavahteina ei ole poliiseja, vaan muita ammattilaisia. Poliisit eivät kuljeta enää vainajiakaan, sen hoitaa sopimusvaraisesti hautaustoimisto.

Poliisi on pessyt kätensä myös riistaeläinkolareista. Paikalliset metsästysseurat lopettavat ja hautaavat kolarihirvet.

Liki liippaa, ettei poliisi ole ulkoistanut aselupien myöntämistä lääkäreille. He antavat luvanhakijasta lausuntonsa, jolla on erityistä painoarvoa ainakin, jos lupaa evätään.

Tavallisesta juopumuspidätyksestä ei ole enää vuosiin sakotettu. Mitä, jos kännääjää aletaan kohdella kuin asiakasta konsanaan? Häkin uksi aukeaa vasta, kun kuljetuksista ja muusta huolenpidosta on saatu maksu, todellisia kuluja vastaava korvaus.

Jos rahat on juotu, puoliso voisi pelastaa. Tässä on kylläkin vaara, että siippa ei välitäkään, vaan ottaa tietoisesti etäisyyttä örveltäjään. Ja jos oikein häijyksi heittäytyy, hän voi lähettää jopa runsaan hoitomaksun, mutta sillä ehdolla, että äijää pidetään häkissä muutama päivä pois kapakasta tai kotoa.

Kissakoti Kattila hävisi talvella kilpailun löytäeläinten hoidosta. Lehtikirjoituksista päätellen kaupungissa on viljalti kohdentamatonta hoivaviettiä. Sellainen pitää ilman muuta hyödyntää. Hoitoväen täsmäkoulutuksella eläinrakkaudesta lähimmäisenrakkauteen järjestyisi oiva vaihtoehto putkalle.

Häkkejä pitäisi vähän suurentaa. Kuivamuonista pitäisi siirtyä velleihin ja keittoihin, sellaisiin, joita on helppo niellä ja jotka pysyvät aamutuimaan sisällä.

Henkilökunnan ja vapaaehtoisten asenne hoito- ja hoivatyöhön, jopa hellittelyyn on varmasti valmiiksi parempi kuin poliiseilla.

Mikä olisikaan pyyteettömälle hoivaajalle palkitsevampaa kuin saada haiseva, tajuttomana tuotu mytty takaisin elävien kirjoihin.

Selvinnyt ei tarvitse ennen kotiuttamista kollin tapaan edes matolääkitystä saati kuohimista. Viina tuhteina annoksina nautittuna kyllä tappaa kiukkuisenkin madon ja lannistaa terhakankin potenssin.

jukka.viitaniemi@hameensanomat.fi

Kaupungissa on viljalti kohdentamatonta hoivaviettiä.

Päivän lehti

2.6.2020