Uutiset

Jutta Urpilainen ja muut pohjoismaiset Euroopan komission jäsenet: "Koko EU hyötyy elpymispaketista – koronakriisistä on noustava yhdessä"

Lännen Media julkaisee komission jäsenten yhteisartikkelin, joka korostaa, että elpymispaketti nojaa solidaarisuuteen: eniten kärsineet alueet saavat eniten. Sisämarkkinoiden käynnistäminen on kuitenkin myös pohjoisten jäsenmaiden etujen mukaista.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli 27. toukokuuta ”Next Generation Europe” -elpymispaketin, jossa 750 miljardin euron tukipaketti tulee uudistetun 1 100 miljardin EU-budjettiesityksen päälle. Kuva: OLIVIER HOSLET
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli 27. toukokuuta ”Next Generation Europe” -elpymispaketin, jossa 750 miljardin euron tukipaketti tulee uudistetun 1 100 miljardin EU-budjettiesityksen päälle. Kuva: OLIVIER HOSLET

Virus on pyyhkäissyt ylitsemme ja ravistellut maailmaa pahemmin kuin valtava maailmanlaajuinen hurrikaani. Mikään maanjäristys, konflikti, finanssikriisi tai edes sota ei ole näin lyhyessä ajassa vaikuttanut niin paljon ja niin monella puolella maailmaa.

Kokonaisia teollisuudenaloja on pysähtynyt, rajoja on suljettu, ihmiset ovat menettäneet työn ja toimeentulon. Yli 400 000 henkeä on tähän mennessä kuollut koronaviruksen seurauksena.

Myös eurooppalainen projektimme on nyt historiansa suurimman haasteen edessä. EU:n sisällä virus on koskettanut kaikkia, mutta eri maita ja alueita vielä eri voimalla. Se tuli ensin rytisten Italiaan ja Espanjaan, kun taas muut maat saivat enemmän aikaa varautua ja vahvistaa terveydenhuoltoaan. Kaikki ovat pyrkineet suojelemaan kansalaisiaan sulkutoimilla, jotka puolestaan ovat iskeneet kovaa yhteiskuntien toimivuuteen.

Miten vastata tällaiseen kriisiin? Selvää on, että kukaan ei selviä tästä yksin.

Tukea ei saa ehdoitta

Kun kriisin laajuus selvisi, EU toimi nopeasti ja voimakkaasti. Tuimme rokotteen ja diagnostiikan kehitystä. Koordinoimme yhteisiä suojavarustehankintoja. Tuimme muun muassa jäsenmaissa pakon edessä tehtyjä lomautuksia sekä rajojen väliaikaista sulkua.

Nyt meidän on aika ottaa seuraava askel. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli 27. toukokuuta ”Next Generation Europe” – elpymispaketin. 750 miljardin euron tukipaketti tulee uudistetun 1 100 miljardin EU-budjettiesityksen päälle. Kyseessä on siis 1 850 miljardin elvytyskokonaisuus Euroopan talouden uudelleen käynnistämiseksi.

Tukea ei saa ehdoitta. Elpymispaketin rahat on sidottu EU:n strategisiin tavoitteisiin. Ne tulee siis käyttää investointeihin vihreään talouteen, digitalisaatioon, tutkimukseen ja kehitykseen. Kysymys on siitä, että terveet, keskelle koronakriisiä joutuneet yritykset saavat tukea eloonjäämiseen ja tulevaisuusinvestointeihin.

Tällaisina poikkeuksellisina aikoina on järkevää ja kohtuullista, että EU ottaa lainaa markkinoilta, nojautuen unionin vahvaan luottoluokitukseen. Rahat ohjataan jäsenmaille uudelleenrakennusohjelmien kautta, joita sekä komissio että Euroopan parlamentti valvovat. Paketista 500 miljardia euroa on suoraa tukea, 250 miljardia lainaa.

Lisäksi osa esitetyistä lisäresursseista investoidaan suoraan rokotuksen, hoitomenetelmien ja uuden terveysohjelman kehittämiseen sekä eurooppalaisen huoltovarmuuden kasvattamiseen.

65 prosenttia Suomen viennistä EU-maihin

Tämä on jäsenmailta ja unionilta valtava yhteinen ponnistus. Komission esitys nojaa solidaarisuuteen; eniten kärsineet alueet saavat eniten tukea. Mutta esitys myös hyödyttää koko unionia. Sisämarkkinoiden käynnistäminen on mitä suurimmassa määrin pohjoisten jäsenmaiden etujen mukaista.

Ruotsissa puolet BKT:stä tulee ulkomaankaupasta, ja suurin osa kaupasta käydään toisten EU-maiden kanssa. Noin 1,5 miljoonaa ruotsalaista saa elantonsa vientiteollisuudesta.

Tanskassa yli puolet BKT:sta sekä neljäsosa työpaikoista eli kaikkiaan 730 000 työpaikkaa on viennistä riippuvaista.

Suomessa vienti työllistää 1,1 miljoonaa suomalaista ja peräti 60 prosenttia viennistä suuntautuu EU-maihin.

Eurooppalaisen massatyöttömyyden ja konkurssien myötä isku pohjoisten jäsenmaiden talouteen olisi vakava. Jos Euroopan pyörät lakkaavat pyörimästä, meillä ei ole toimivia sisämarkkinoita, joille tehdä vientituotteita.

Mikään EU:n jäsenmaa ei hyödy köyhyyden ja kurjistumisen leviämisestä laajemmin Eurooppaan. Elintason laskeminen on vaarallinen kasvualusta sosiaaliselle rauhattomuudelle ja yltyvälle poliittiselle kaaokselle. Nyt on erityisen tärkeää huolehtia nuoristamme ja kaikkien yhteisestä tulevaisuudesta.

Next Generation -esityksessä on kysymys juuri seuraavasta sukupolvesta, lapsistamme ja nuoristamme. Yhdessä EU-budjetin kanssa voimme suunnata tukia kohti strategisia tavoitteitamme, kuten hiilidioksidivapaata Eurooppaa 2050. Paketilla rakennammekin siltaa, jota pitkin kulkea tulevaisuuden Eurooppaan.

Kysymys on pelkistetysti siitä, noustaanko kriisistä yhdessä vai yksin. Globaaleilla markkinoilla on valtava ero siinä, onko osa 450 miljoonan tai 5,5 miljoonan ihmisen yhteisöä.

EU:n hyödyt unohtuvat usein

EU:n kuluista keskustellaan usein, ja se on hyvä asia. Valitettavasti hyödyt unohtuvat yhtä usein.

EU on kuitenkin valtava yritysten ja palveluiden kulutusmarkkina, se tarjoaa ihmisten vapaan liikkuvuuden, antaa mahdollisuuden työskennellä koko EU:n alueella, avaa opiskelumahdollisuuksia sekä yhteistyöprojekteja innovaatiossa ja tutkimuksessa. EU on kulttuurivaihtoa ja rajat ylittävää rikoksentorjuntaa. EU tarkoittaa meille vahvempaa ääntä kansainvälisissä yhteisöissä ja kauppaneuvotteluissa.

Eurooppalainen integraatio on rakentunut sukupolvien ja ratkaisevien päätösten ketjusta. Nyt on meidän ratkaiseva hetkemme rakentaa lapsillemme parempaa Eurooppaa.

 

Kirjoittajat ovat Euroopan komission jäseniä.
Ylva Johansson on sisäasioista vastaava komissaari, Jutta Urpilainen kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari ja Margrethe Vestager johtava varapuheenjohtaja, joka vastaa Euroopan digitaalisesta valmiudesta.

Päivän lehti

19.10.2020

Fingerpori

comic