Uutiset

Jutta Urpilaisella kova urakka

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) vetää EU:n ja Kreikan suuntaan tiukkaa linjaa.

Urpilainen pitää kiinni siitä, että Suomi ei enää jaa löysää rahaa Kreikan tai minkään muunkaan euroalueen valtion talouden pelastamiseksi.

SDP:n puoluejohtaja katsoo, että Kreikasta tulee löytää tuelle riittävät vakuudet. Urpilainen muistutti Ylen aamutelevisiossa, että virkamiehet ovet kehittäneet vakuuksien järjestämiseksi ratkaisumallin.

Idea on vanha – eikä missään tapauksessa tuore suomalainen keksintö. Urpilainen lämmittää ajatusta erityisen omaisuudenhoitoyhtiön perustamisesta. Yhtiöön siirtyisi Kreikan omaisuutta muun muassa juuri Suomen antamien lainojen vakuudeksi.

Linjaan on tiukentanut myös keskusta. Se ilmoitti puoluejohtaja Mari Kiviniemen suulla Kreikan suuntaan, että ”piikki on kiinni”.

Urpilainen ihmettelee keskustan kannan muuttumista. Keskustan johdon mielestä Kreikan tilanne on sitten viime syksyn ja puolueen hallitusvastuun aivan ratkaisevasti muuttunut.

Keskustan kannan muuttamiseksi oli koossa asianmukainen nippu kestäviä perusteita. Kukaan ei voi vakavissaan väittää, että Kreikan tapaus olisi nyt samanlainen kuin syksyllä tai ennen eduskuntavaaleja.

Kiviniemi on oikeassa myös arvostellessaan Kreikkaa huonosta asenteesta. On suorastaan järkyttävää, että se pyytää ja vaatii apua sekä vetää samaan aikaan käsijarrua päälle.

Valtiovarainministeri Urpilainen vakuuttaa Suomen pitävän kiinni tiukasta linjastaan. Miten käy, se on jo toinen asia. Vetoaminen siihen, että Suomi tuki jo Islantia ja Irlantia taitaa saada Euroopassa vastaansa lähinnä myötäelävää hymyä.

Jos Urpilainen – ja samalla Kataisen hallitus – onnistuu ponnisteluissaan, tulos on suomalaisille mieleinen. Kukapa nyt ei kaipaisi varsinkin suurille rahoille vakuuksia!

Suomen koko ei kasvanut EU:ssa ja euromaiden yhteisössä eduskuntavaaleissa ja uuden hallituksen synnyn myötä. Urpilainen ja SDP nostivat riman korkealle, nyt se pitäisi ylittää.

On vaikea kuvitella Suomen saavan erityiskohtelua Kreikan tukemisessa. Urpilainen vetoaa vaalitulokseen ja kansan tahtoon, mutta niiden painoarvo voi jäädä neuvotteluissa kevyiksi.

Suomi voi hyvinkin joutua tilanteeseen, jossa sen on valittava, onko se mukana eurooppalaisessa rintamassa vai ei. Jos vastaus on kielteinen, maan hallitus pääsee punnitsemaan tiukan linjan etuja, haittoja sekä pitkän aikavälin seurauksia.

Urpilaisen esiintymisessä on mukana tietysti myös tuttua neuvottelutaktiikkaa: kun Suomella on selvä kanta, ei sitä voi heti kättelyssä olla itse vesittämässä.

Sijoittajavastuun toteuttaminen siten, ettei ratkaisu vesitä Kreikan nousua omille jaloilleen, on iso ongelma.