Uutiset

Jyrkkä ei seniorikansalaisuudelle

Heikki on elänyt elämänsä perhettä kasvattaen ja veroja maksaen. Hän ei ole koskaan halunnut erottua joukosta, mutta se ei tarkoita, etteikö hän olisi yksilö ja oma, vahva persoonansa.

Vasta vanhuusiässä Heikki saa tuta, miltä joukkoon kuuluminen todella tuntuu. Sosiaalisuuden hyvää tekevään vaikutukseen vedoten palvelutalon asukkia ohjaillaan, tuupitaan ja patistetaan toimiin, joihin hän ei vapaan tahdon omaavana ihmisenä olisi kuuna päivänä osallistunut.

James Bond-leffojen innokas katsoja huomaa seuraavansa muiden harmaahapsien kanssa televisiosta vanhoja kotimaisia elokuvia.

Uskontojen suhteen agnostisuuteen taipuvainen itsellinen ajattelija joutuu vanhuksena kuuntelemaan luterilaisuuden läpitunkemia puheita kirkollinen juhlapyhä toisensa jälkeen.

Laulunumero Heikillä oli nelonen, mutta hän on aina pitänyt erityisesti torvimusiikista. Palvelutalon työntekijöille on itsestään selvää, että vanha mies osallistuu yhteislaulutilaisuuksiin.

Hämeenlinnassa järjestettiin äskettäin seniorimessut. Kaikki kunnia niiden eteen töitä tehneille järjestäjille, joiden tarkoitusperät olivat varmasti hyvää tarkoittavat.

Mutta: millä ihmeen logiikalla on päädytty ajatukseen, että seniorit tarvitsevat omat messunsa? Kuinka kukaan voi kuvitella, että saman katon alle saadaan koottua edes murto-osa niistä palveluista ja mielenkiinnonkohteista, jotka ovat melkoisen heterogeeniselle ryhmälle nimeltä ihmiset tärkeitä? Sillä ihmisiähän vanhatkin ovat ja kaiken kukkuraksi pitkällä elämänkokemuksella ladattuja.

Heikin älykkyyttä loukkaa se, että häntä pidetään vain vanhana. Ja vieläpä sellaisena, jonka odotetaan haluavan samoja asioita kuin muut ikäisenä. Lähtökohtahan on yhtä absurdi kuin lähteä kymmenen kilometrin lenkille siksi, että massajuoksun muut osallistujat ovat samaa sukupuolta itsen kanssa.

Mikä on se hetki, jolloin koko pakalla ja omalla tyylillä pelaavasta aikuisesta tulee vain vanha? Milloin omapäisestä tekijästä tulee osa suurta laumaa, jolle kattavaksi leimaksi riittää pelkkä ikä?

Se on se hetki, kun lähdetään seniorimessuille, senioritansseihin, senioriretkille. Se on hetki, kun aletaan uskoa, että toiset tietävät paremmin mitä minä haluan ja mitä minä tarvitsen. Jokin suuri voima minua siltä hetkeltä suojelkoon ja Heikin kohtalolta säästäköön!

Tämä potentiaalinen lähitulevaisuuden mummo antaa näin ollen valtuudet kampittaa sauvakävelysauvalla ja lähettää kallonkuvaukseen sinä päivänä, kun kaiken maailman senioritoimet eivät enää nostata harmaita hiuksia kiukusta pystyyn.

Ja valtuutuksen päälle vielä nimittelyvaade: ei milloinkaan dynaaminen seniorikansalainen eikä viriili ikäihminen. Haluan vanhaksi naiseksi, kiitos.

ursula.ryynanen@hameensanomat.fi