Uutiset

Jytky iski suomalaiseen politiikkaan

Vuoden 2011 eduskuntavaalien voittajasta ei ole mitään epäselvyyttä. Perussuomalaisten nousu oli mielipidekartoitusten valossa tulossa, mutta puolueen ääniosuus ja paikkamäärä eduskunnassa ylitti kaikki ennusteet.

Vaalien ylivertaisesti kirkkain tähti on puoluejohtaja Timo Soini. Hän johti puolueensa historialliseen vaalivoittoon tuloksella, joka tuo uuteen eduskuntaan kolmisenkymmentä uutta perussuomalaista.

Vaaleissa purkautui suomalaisten tyytymättömyys politiikan nykyiseen menoon. Soini aisti ajan hengen ja keräsi protestiäänet koko maassa puolueelleen.

Vaalit olivat vastaavasti hallituspuolueille suuri koettelemus. Kokoomus selvisi vaaleissa niukasti sukat kuivina, paikkoja menettäneenä ja silti hienoisesti pettyneenä, pääministeripuolue keskusta sen sijaan kärsi murskatappion.

Mielipidekartoitukset ruokkivat vielä juuri ennen vaaleja käsitystä, että keskustan ja kokoomuksen varaan rakentuva yhteistyö voisi jatkua.

Äänestäjät olivat asiasta lopulta selvästi eri mieltä. Hallitusvalta sai kansan tuomion ja nyt ollaan sen tilanteen edessä, että politiikan sisällön pitäisi muuttua.

SDP:n Jutta Urpilainen kuittasi vaaleissa torjuntavoiton, ehkä onnistuneilla esiintymisillä tv-tenteissä. Urpilaisen paikka oli vaarassa, nyt tie on auki puoluejohtajana ministeriksi asti. Demarit onnistuivat siinä, missä keskusta ja kokoomus epäonnistuivat: SDP:n loppukiri puri.

Perussuomalaisten voitto on niin huikea, että puolueen paikka on vaalituloksen valossa hallituksessa. Tätä korostaa entisestään vielä se, että niin kokoomus kuin myös SDP menettivät edustajapaikkoja.

Hallituspohjaa vaalitulos ei sanele – paitsi sikäli, että perussuomalaisten paikka on hallituksessa, keskusta siirtyy oppositioon keräämään voimia.

Hallitusneuvotteluista on tapana aina ennustaa poikkeuksellisen vaikeita – helppoa hallituksen kokoaminen ja sen ohjelmasta sopiminen ei ole koskaan Suomen tapaisessa monipuoluejärjestelmässä.

Politiikka on tahdon asia, varsinkin vaalien jälkeen. Neuvottelut käynnistyvät suurimman puolueen puheenjohtajan johdolla eikä ole mitään syytä olettaa, ettei tulosta syntyisi.

Sietää myös muistaa, että hallitusneuvotteluja ei vaikeuta niinkään vaalien tulos vaan ne vaikeat ratkaisut, jotka ovat jo kaikkien nähtävissä.

Hallitus kyllä saadaan koottua, mutta suomalainen politiikka saattaa olla tästä eteenpäin poikkeuksellisen värikästä ja repivää.

Hämeen vaalipiirissä SDP kuittasi työvoiton, perussuomalaisten kolme paikkaa oli kuitenkin vaalipiirin jättiyllätys. Keskustan kannatus notkahti pahan kerran.

Poikkeukselliset vaalit innostivat kansan äänestämään: äänestysprosentti nousi monta prosenttiyksikköä. Vastakohtien aika palasi – ainakin hetkeksi – politiikkaan. Hallitus ei tällä tyylillä voi maata johtaa. Politiikka on tästä eteenpäinkin yhteistyötä.