Kaameat aktiiviset

 

Kaupunkimme kehittäminen on herättänyt ihmetystä laajalti paitsi turuilla ja toreilla, myös kaupunkimme rajojen ulkopuolella ja asiantuntijapiireissä. Maankäytön ja rakentamisen osalta tehdään vauhdilla päätöksiä, joilla sementoidaan elinympäristöämme sadoiksi vuosiksi. Uuttakin suunnitellaan kiireellä, vaikka entiset hankkeet ovat vielä pahasti kesken ja niiden vaikutukset ja kustannukset auki. 
 
Hämeenlinnalaiset eivät koe, että heitä kuunneltaisiin tai heidän mielipiteitään huomioitaisiin kaupungin kehittämisessä. Turhautuneina ajatellaan, ettei kannata yrittää vaikuttaa. Onneksi meillä kuitenkin on aktiivisia ja sisukkaita asukkaita, jotka osallistuvat demokraattiseen päätöksentekoon mielipiteineen, kannanottoineen, valituksineen ja adresseineen. Asukkaita, jotka käyttävät viisaasti Suomen perustuslain heille myöntämiä oikeuksia. Perustuslain 2 §:ssä kun todetaan Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Tätä oikeutta käyttävät täysimääräisesti ja kunnioitettavasti kuvaamataidon lehtorit, rouvat Kaarakka ja Vartiainen sekä herrat TkL Välimaa ja DI Raittinen. Nelikko laatikin vastikään avoimen kannanoton ja adressin, jonka lopussa esitetään seuraavaa:
 
”Alueiden ja hankkeiden suunnittelun piilottaminen yhtiöihin pysäytetään ja asiat tuodaan nykyaikaisesti ja avoimesti kaupunkilaisten arvioitaviksi. Ylilyönneistä on siirryttävä kohtuuteen sekä kestävälle pohjalle niin ympäristön, sosiaalisen elämän kuin talouden kannalta.”
 
Kaupungin yhtiöiden osalta voidaan todeta, että ne ovat perinteisen demokraattisen valvonnan ulkopuolella. Demokratian toteutumisen kannalta on hyvin ongelmallista, että asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia rajoitetaan yhtiöittämällä. Osakeyhtiön hallitus toimii aina yhtiön edun mukaisesti. Yhtiön etu taas voi olla pahassakin ristiriidassa kaupungin asukkaiden edun kanssa. Yhtiöiden avoimuutta voisi kuitenkin lisätä, mikäli hallitukset niin haluaisivat: hallitukset kun voivat halutessaan päättää hyvinkin avoimesta toiminnasta ja tiedottamisesta. Näin ei kuitenkaan syystä tai toisesta ole haluttu tehdä. 
 
Lisäksi voidaan todeta, että Suomen korruptiolle alttiisiin alueisiin kuuluvat mm julkisten laitosten ja yhtiöiden rahoitus, tuotto ja kannattavuus…rakentamisesta puhumattakaan. Kokonaisuudessaan elinkeinoelämän ja hallinnon läheiset suhteet ovat edesauttaneet korruptiota ja jopa heikentäneet taloutta. (Transparency Internationalin raportti 7.6.2012). Nelikon kritiikki yhtiöitä kohtaan on siis hyvin perusteltu.
 
Toivomus siirtymisestä kohtuuteen ja kestävälle pohjalle on myös viisas. Kohtuullisuus ja maltti höystettynä faktoilla on sitä mitä tarvitaan myös kaupunkimme kehittämisessä. Kestävä maankäyttö on yksi yhteiskuntamme kantavista voimista ja sen myötä on mahdollista toteuttaa kestävää ympäristö-, sosiaali- ja elinkeinopolitiikkaa. Onnistuminen edellyttää paitsi osaamista ja ymmärrystä, myös kestävää kehitystä tukevia arvoja. 
 
Mielenkiintoista on, että tämä aktiivinen ja viisas kansalaiskvartetti leimattiin Hämeen Sanomien Antin palstalla 5.8.2012 pysähtyneisyyden ajan puolustajiksi. He kun puolustavat Hämeenlinnaa, joka on hyvä kaupunki. He haluavat aikakautemme haasteista tietoisina kehittää kaupunkiamme asukkaiden ja ympäristön ehdoilla. Allekirjoitin adressin ja kannan omaa kappaletta laukussani. Tervetuloa nappaamaan hihasta kiinni ja allekirjoittamaan!