Uutiset

Kääriäinen rohkeni avata suunsa

Eduskunnan kuppilan pöydissä kuuluu supinaa, ääneen rohkenee puhua varapuhemies Seppo Kääriäinen (kesk.). Tältä vaikuttaa, sillä Kääriäisen mukaan kansanedustajat ovat sangen yksimielisiä siitä, että eduskunnan budjettikäsittelyä on uudistettava.

Kääriäinen avasi pelin jo ennen joulua Ylen kanavalla – ehkä yksin siksi, että takana oli jälleen valtion ensi vuoden budjetin loppurutistus. Työviikon ja pitkien työpäivien kuluessa budjetista äänestettiin lähes 600 kertaa ilman ainuttakaan muutosta.

Keskustan pitkän linjan vaikuttaja palaa asiaan puolueensa Suomenmaassa. Hän kertaa sanomansa ja sysää liikkeelle esitystään työryhmän perustamiseksi. Sen yksinomainen tarkoitus olisi päivittää budjettikäsittely.

Kääriäinen kokoasia ryhmän, ”jossa kokemustakin voisi olla mukana”, heti ja odottaisi siltä esityksiä jo ennen vaaleja. Päätökset jäisivät vaaleissa valittavan eduskunnan tehtäväksi.

Varapuhemies on oikealla asialla ja saa varmasti tukea edustajien valtaenemmistöltä. Kääriäisen aikataulu on kuitenkin liian toiveikas.

Eduskuntatyön järkeistäminen on tärkeä, mutta samalla herkkä asia. Mullistusta ei ole odotettavissa, politikoinnille pelkkä ryhmän kokoaminen tekisi silti tilaa.

Eduskuntavaalien ehdokkaitten on helppo vääntää uudistusta mieleiseensä muotoon ja korostaa, että nyt vaarassa saattaa olla yksittäisten kansanedustajan vaikuttaminen ja puheoikeuden rajoittaminen.

Viileän rauhallisesti sopii kysyä, mihin Kääriäisellä lopulta on niin kiire? Kun edustajat ovat kestäneet tähän asti kunnialla äänestysten vyöryn, on turha tehdä budjettikäsittelystä vaalitaistelun mahdollista pelinappulaa.

Julkisuudessa yllättävän monenkin kansanedustajan kanta asiaan voi olla aivan toinen kuin kabinettien pienten piirien keskusteluissa.

Miten budjettikäsittely tulisi uudistaa, tähän Kääriäinen ei ota kantaa. Miksi ottaisi, kun hän haluaa työryhmän ajamaan uudistusta!

Perimmäinen tavoite on kuitenkin selvä: eduskunnan tulisi päästä eroon sadoista turhia, aikaa vievistä ja edustajien energiaa kuluttavista äänestyksistä.

Käsitteestä ”turha äänestys” voi toki kehittää ongelman, vähintään inttämisen aiheen. Viisastellen voi sanailla, onko äänestys turha, jos enemmistö voittaa vähemmistön!

Asiallisesti on suorastaan harhaista puhua muusta kuin turhista äänestyksistä ja samalla turhasta työstä, kun kuutisensataa äänestystä on jo etukäteen tuomittu hallituksen voitoksi ja budjettiin muutoksia esittävien tappioksi.

Rehellistä on myös kurkistaa muutosesitysten taakse. Miksi edustajat tekevät esityksiä, joiden tietävät kaatuvan äänestyksessä?

Kovin monen kansanedustajan tärkein syy esityksiin on se, että pääsee vaalikentällä kehumaan omista ponnisteluistaan ja erinomaisista esityksistään, joita vallassa olevat puolueet eivät tukeneet.

Päivän lehti

4.6.2020