Kolumnit Uutiset

Kaataako Fennovoima hallituksen?

Pyhäjoelle suunnitellun Fennovoiman ydinvoimalahankkeen edistyminen on nostattanut spekulaatiot koko hallituksen kaatumisesta. Sen jälkeen, kun venäläinen Rosatom Overseas valikoitui laitostoimittajaksi ja tulevaksi osakkaaksi, on pidetty todennäköisenä, että hanke tarvitsee uuden periaatepäätöksen eduskunnalta.

Edellinen hallitus puolsi Fennovoiman alkuperäistä hakemusta vuonna 2010 äänin 121–71. Politiikan kulisseissa on kuiskailtu ”varmana tietona” jo viime kesästä, että hallituspuolueista vihreiden lisäksi vasemmistoliitto on asettanut kategoriseksi ehdoksi hallituksessa jatkamiselleen, ettei uusia ydinvoimapäätöksiä tällä kaudella tehdä. Tämä on kirjattu myös hallitusohjelmaan, mutta onko Fennovoiman entistä pienempi reaktori uusi päätös vai päivitys vanhaan?

Asian päällä istuu työ- ja elinkeinoministeriö, eli lopun viimeksi ministeri Jan Vapaavuori, joka taas kuopii asemiaan kokoomuksen puheenjohtajaksi Jyrki Kataisen jälkeen. Vaikka ministeriöstä vannotaan, että ratkaisu uudesta periaatepäätöksestä tehdään kuluvan kevään aikana puhtaasti juridisin perustein, harva siihen sinisin silmin uskoo. Laki on aina tulkittavissa poliittisen tarkoituksenmukaisuuden suuntaan, kuten esimerkiksi perustuslakia tulkitsevat valtiosääntöoikeuden professorit ovat monien mielestä oivasti osoittaneet kunta- ja soteuudistuksien jarruttamisessa.

Vapaavuorella on siis valtit käsissään.

Fennovoima tarjoaa hänelle siistin tavan kaataa hallitus, jolloin päähallituspuolueiden kasvot pelastuisivat uhkaavilta kunta- ja sote-katastrofeilta. Toisaalta ministeri varmasti pohtii, tulisivatko uudet vaalit oikeaan aikaan kokoomuksen ja Vapaavuoren omien tavoitteiden kannalta?

Se on selvää, että ministerin ja suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta uusi ydinvoimala olisi enemmän kuin toivottava. Fennovoiman osakkaat käyttävät kolmanneksen Suomen sähköstä, mutta heillä on hyvin vähän omaa sähköntuotantoa. Oma ydinvoimala laskisi ja tasoittaisi teollisuustuotannon kuluja, turvaisi työllisyyttä Suomessa ja loisi tuhansia työpaikkoja lisää jo rakentamisen ajaksi.

Uudella periaatepäätöksellä olisi todennäköisesti myös hyvät mahdollisuudet mennä lävitse tässäkin eduskunnassa, mutta hallitusta on äärimmäisen hankala pyörittää neljän jäljellejäävän puolueen ja 102 kansanedustajan tuella. Tosin naurettavan hankalaa se on ollut 124:n enemmistölläkin.

Käynnissä on poliittinen peli, jossa on myriadeja mahdollisuuksia eri lopputuloksille. Jos pääsisi tuukkatemoseksi kabinetteihin, joissa avustajat ynnäävät todennäköisyyksiä, niin ainekset kotimaiselle tosielämän House of Cardsille olisivat kasassa.

Tiedoksi niille, jotka eivät ole Kevin Spaceyn tähdittämään nettipalvelu Netflixin hittisarjaan vielä tutustuneet, niin poliittisen juonittelun uusiin sfääreihin vievää fiktiota seurataan suurella innolla eduskunnassa järjestetyissä tv-maratoneissa.

Tai sitten todellisuus on paljon tällaisia spekulaatioita ja jenkkisarjoja latteampaa, eikä mitään dramaattista hallituksessa lopulta tapahdu.