Uutiset

Kahden talon yhteinen puhdistamo kiinnosti opiskelijoita

Yksitoista haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijaopiskelijaa tutustui Turengin Lintuvuorentielle rakennettavaan kahden talon yhteiseen pienpuhdistamoon.

Eri puolilta Suomea Hämeenlinnaan oppiin tulleet opiskelijat uskovat, että alalla riittää töitä senkin jälkeen, kun kaikkien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät on pantu ajan tasalle.

-Ainahan sitä paskavettä tulee, hämeenlinnalainen Mari Saartoala nauroi.

Jätevesiasiat ovat Saartoalalle tuttuja. Hän on opiskellut alaa Hämeen ammattikorkeakoulussa ja tällä hetkellä hän on mukana Tammelan jätevesihankkeessa Hamkin projektityöntekijänä.

Kurssikaveri Lassi Väisänen täydensi rakennusinsinööriopintojaan parin kuukauden vesihuollon kurssilla.

-Olen opiskelujen ohessa töissä isäni rakennusliikkeessä, joten kurssista on hyötyä töissäni, pieksämäkeläinen Väisänen kertoi.

Kimppajärjestelmiä tehdään harvoin

Insinööritoimisto Hämeen ympäristösuunnittelu esitteli Hamkin opiskelijoille Lintuvuorentien projektia.

Yrityksen toimitusjohtajan Antti Heinosen mukaan Lintuvuorentien pienpuhdistamo on sopivan kokoinen kahdelle talolle.

-Yhteinen puhdistamo on edullisempi kuin että kummallekin tehtäisiin oma järjestelmä.

Pienpuhdistamolle tulee hintaa noin 10 000 euroa. Heinosen mukaan kimppajärjestelmiä tehdään vielä vähän; vain noin kymmenen tuhannesta suunnitelmasta on tehty yhteiskäyttöön.

-Kustannuksista voisi säästää 40 prosenttia, jos järjestelmä tehtäisiin yhdessä naapureiden kanssa, kurssin vetäjä, Hamkin ympäristöteknologian yliopettaja Harri Mattila vinkkasi.

Hän tosin muistutti, että naapureiden kannattaa ehdottomasti tehdä kirjallinen sopimus siitä, kenen vastuulla mahdolliset huollot ovat.

Suunnittelijan täytyy tietää vaihtoehdot

Hamkissa on koulutettu viime vuosien aikana noin 400 vesihuollon suunnittelijaa. Mattilan mukaan 80 prosenttia kurssille osallistujista on yksityishenkilöitä, jotka haluavat tehdä jätevesisuunnitelmia työkseen.

Mattilan mukaan suunnittelijan työssä on tärkeää, että tietää, mitä vaihtoehtoja on tarjolla.

-Suunnittelijan pitää valita kiinteistön kannalta paras mahdollinen järjestelmä. Ketään ei saa pakottaa ostamaan tuhansien eurojen järjestelmää.

Kun kiinteistön omistaja haluaa panna jätevesijärjestelmänsä kuntoon, hän voi ottaa yhteyttä suunnittelijaan. Suunnittelija marssii seuraavaksi kunnanvirastoon ja selvittää, mitä tontilla saa tehdä ja mitä ei.

-Seuraavaksi selvitetään kiinteistön omistajan kanssa, miten paljon jätettä syntyy ja paljonko hän haluaa käyttää rahaa.

Huuhtelukäymälät ovat vanhanaikaisia

Mattilan mukaan investointihetkellä esimerkiksi vesivessan muuttaminen kuivakäymäläksi tai pienpuhdistamon asentaminen tontille voivat olla samanhintaisia.

-Kuivakäymälän käytöstä syntyy säästöä jatkossa. Sitäpaitsi huuhtelukäymälät ovat vanhanaikaisia.

Jätevesijärjestelmäsuunnitelmien teko jää usein lvi-suunnittelijoiden harteille. Heinosen mukaan vesihuollon suunnittelijakoulutus ei tekisi pahaa heillekään.

-Jotkut tekevät suunnitelmia etätyönä, ilman tontilla käyntiä. Siinä voi käydä huonosti, Mattilakin totesi. (HäSa)