Uutiset

Kähmylöinti nousi taas pintaan

Poliitikot ovat viime vuodet pyrkineet vakuuttamaan, että uhkailu, kähmylöinti ja lehmänkaupat jäivät hämyisälle 70-luvulle. Meille äänestäjille on yritetty opettaa, että nykyään kuntien ja valtion hallinto toimii avoimesti ja asioita valmistellaan läpinäkyvästi.

Kun samaa viestiä tulee monilta tahoilta, sinisilmäinen äänestäjä alkaa uskoa, että ajat ovat muuttuneet.

Se on varomatonta, sillä juuri silloin vedetään matto jalkojen alta. Tällä kertaa sen teki Suomen keskusta kuten monesti aikaisemminkin. Keskusta tukeutuu yhä vanhaan puolueperinteeseensä. Se noudattaa edelleen ikiaikaisia lapsenkasvatusmetodeja. Jos asiat eivät etene toivotulla tavalla, otetaan käyttöön uhkailu ja kiristys. Litaniaan kuuluva kolmas sana on lahjonta, mutta sitä en uskalla edes ajatella.

Kepu teki sen taas. Kun seudun kunnanhallitusten piti päättää suurkunnan jatkovalmistelusta, keskusta oli jäämässä oppositioon. Apuun huudettiin itseään eduskunnan varapuhemiestä Sirkka-Liisa Anttilaa, jolta löytyikin aikaa soitella tavallisille renkolaisvaltuutetuille ja ohjata heitä oikealle tielle.

Sittemmin Hattulastakin soiteltiin toimitukseen ja kerrottiin, että varapuhemiehellä on vahvasti sormensa pelissä myös sikäläisessä kannanmuodostuksessa. Herää kysymys, missä muualla on painostettu?

Renkolaiset olivat joutuneet ennen kuulumattoman soittorumban kohteiksi. Heille oli kohtalaisen suoraan sanottu, että heidän poliittinen uransa on lopussa, jos he äänestävät suurkunnan puolesta. Tämän he kertoivat julki kunnanhallituksen kokouksen jälkeen.

Ei siis mitään uutta auringon alla. Historiankirjoituksista olemme saaneet lukea, että tällaista politiikka oli Kekkosen aikaan. Vaikka politiikassa ja jopa keskustassa on ihmisiä, jotka antavat arvoa toisten mielipiteille, Rengon kaltaisten tapausten julkitulo vie heidänkin toiminnaltaan uskottavuutta.

Rengossa ja Hattulassa on toitotettu väsyksiin asti, ettei siellä ole halua Hämeenlinnan velkojen maksajiksi ikään kuin velan määrä olisi ainoa kuntatalouden mittari.

Visusti on unohdettu mainita, että Hämeenlinnalla on sijoitettuna huomattavasti suurempi summa rahaa kuin velkaa on. Matalan koron aikaan on kannattanut ottaa lainaa mieluummin kuin purkaa sijoituksia. Lieneekö Rengolla ja Hattulalla paljonkin varoja sijoitettuina?

Kuntatalouden tehokkaimmaksi mittariksi mainittu vuosikate on niin Hattulassa kuin Rengossakin menossa miinukselle, Hämeenlinnassa se on reippaasti plussalla. Renko ja Hattula joutuvat ottamaan syömävelkaa. Millä se aiotaan maksaa?

Päätös suurkunnan valmistelusta on iso asia. Sinisilmäinen äänestäjä toivoo, että päätöksen pontimena olisi kuntalaisen etu. Se kuinka kuntalainen, asui hän Hattulan Vuohiniemessä tai Hämeenlinnan Kaurialassa, saa tasalaatuiset palvelut.

Päätöksen toivoisi syntyvän demokraattisesti ilman painostusta. Jos näin käy, päätökseen tulee tyytyä, oli se mikä tahansa.