Uutiset

Kaiken ä ja ö

Tapio Lahtinen

Tänään, kansallisena ääkköspäivänä, muistan näin aluksi ohimennen myös kaikkia äitejä muovailemalla kitalaessani tällaisen lauseen:

Äiti äityi vääjäämättä äiteläksi äsken ääliötä ällistellessään.

Tällaista äimästyttävää ääkköspuuroa voi tuottaa vain the one and only suomen kieli, joka ainakin vielä tätä kirjoitettaessa on äidinkielemme.

Ääkköys, niin kuin äitiyskin, on suomalaisiin jo niin syvälle juurtunut ilmiö, että tuskin kukaan enää muistaakaan, mitä kitalaelle oikein levitettiin ennen kuin oli ääkkösiä.

Kuten tiedetään, ensimmäiset ääkköset toi Suomeen Riihimäen suuri poika Renny ”Orson” Harlin elokuvansa Jäätävä Pölte – nyhjääjän versio gaalaensi-illan kunniaksi järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

– Se on äksöniä, Renny määritteli mestariteoksensa tyylilajin.

– Äksönillä on hyvät tsäänssit menestyä kansainvälisesti ja saada äwöördsejä.

– On hienoa kuunnella asioita ihmiseltä, jolla on oikeasti äksessiä niihin, kommentoi famöösi tv-tuottaja Osku Pajamäki tuoreeltaan Rennyn steitmänttiä. (Tästä Oskun commäntistä tuli sivumennen sanoen nopeasti aikansa legenda ja monasti toisteltu sukupolvensa sound bite.)

Varsin nopeasti tuli ääkkösistä maassamme suoranainen trendivillitys ja ennen pitkää jopa suomalaiskansallisen identiteettimme symboli. Kansallisen itsetuntomme lujittajan Renny Harlinin kunniaksi hänelle päätettiin pystyttää rätsästäjäpätsäs Riihimäen Die Hard Parkiin (ent. Rautatienpuisto).

Ääkköset ovat yhtä supisuomalainen ilmiö kuin sisu, sauna ja riälity-tv, kuten kuuluu ääkkössykypölven – Tsenöreissön Ä – tuttuakin tutumpi slöygän.

Tsenöreissön Ä on kuin kotonaan kansainvälisissä ympyröissä mutta samalla lujasti ääköttynyt kotimaamme multaan. Pää pilvissä mutta samalla daun tu öörth. Yhtä tuttuja Nykin kuin Hesankin skenet.

Eläkeikää lähestyvät, sotien jälkeen syntyneet niin sanotut suuret sukupolvet – Tsenöreissön XXL – ovat vähän vieroksuen katselleet tätä Ä-nuorten fääst foorwörd-tyylistä menoa.

– Ei ollut meillä varaa 50-luvulla ääkkösiin tai öökkösiin, he muistuttavat.

– Helsingin olumppialaisten kisavierailta kuultiin huhuja sellaisista uudenlaisista ihmeellisistä jutuista, mutta Suomeen asti moisia ihmeitä ei saatu vielä pitkään aikaan. Appelsiineja sentään tuli. Limppari nyt oli vaan tavallista Coca Colaa eikä sitä Köykä Köylää, jota nyt juodaan.

Sukupolvien välinen gäppi tässä siis mitä ilmeisimmin on kyseessä. Ä-nuorten mielestä XXL-sukupolvi on ”siis niin lääst siisön, niin lääst siisön”.

Vanhempi polvi vastaa, että heillä jokainen piste ä:n ja ö:n päällä on sinne itse hankittu ja kovalla työllä maksettu.

– Jos ei me oltais niitä teille aikoinaan hankittu, teillä saattais tulla tanaan aitia ikava.

Päivän lehti

27.5.2020