Uutiset

Kaikille työ ei olekaan koko elämä

Kun suomalaiset ns. talousvaikuttajat kokoontuvat tuomaan julki näkemyksiään tulevaisuudesta, yleisö on tottunut odottamaan tuhkaa, tulta ja tulikiveä.

Enimmäkseen odotukset täyttyivätkin loppuviikolla tahattoman hilpeästi nimetyssä ”Saimaa Summit”-nimisessä kokoontumisessa Savonlinnassa, jossa valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla luettiin ne tavanomaiset madonluvut. Ydinviesti kuului tiivistettynä, että Suomi ei selviä tulevaisuuden haasteista ilman suunnattomia kärsimyksiä ja vyönkiristyksiä eivätkä kansa ja poliitikot vielä edes ymmärrä, miten hirmuinen taloudellinen kujanjuoksu meitä odottaa.

Tätä taustaa vasten Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Sixten Korkmanin puheenvuoro hämmästytti. Korkman viittasi johtamansa laitoksen Työelämän kulttuurivallankumous-nimiseen tutkimukseen, jossa luodataan nuorten asennetta työhön ja havaitaan, että se poikkeaa huomattavasti edellisten sukupolvien asenteesta.

Hämmästyttävää on, että Korkman tuntui ymmärtävän nuoria eikä vaatinut heitä kansakunnan edun nimissä ripeästi muuttamaan asenteitaan.

Työ on ollut ikääntyneemmille polville kunnia-asia. Nuorille se ei sitä enää ole, Korkman tiivisti.

En ole varma, miten tätä pitäisi tulkita, mutta se ei ole välttämättä huono asia, hän arvioi.

Harva asia jakaa nuorten ja vanhempien sukupolvien näkemyksiä niin selkeästi kahteen leiriin kuin työ. Varttuneemmille se on ollut elämän keskeinen mittatikku, jolla ihmisen arvoa on mitattu, kun taas suurelle osalle nuorista se on ”vain” väline rahan saamiseksi. Elämän varsinainen sisältö haetaan muualta.

Muotisanaksi on tullut downshiftaaminen, kohtuullistaminen. Se tarkoittaa vapaaehtoista elintason laskemista tasolle, jolla sen ylläpito ei vaadi kohtuutonta aikaa ja vaivaa vaan jättää tilaa myös muille, tärkeämpänä pidetyille asioille.

Ja ihme kyllä tätäkään monen mielestä epäilyttävästi hippifilosofialta haiskahtavaa asennetta Korkman ei suostunut tuomitsemaan.

On oikein, että ihmisten täytyy saada valita itse, tekevätkö paljon vain vähän työtä, milloin jäävät eläkkeelle, paljonko kuluttavat ja mihin sijoittavat. Sehän on markkinatalouden perusidea, Korkman totesi.

Tällaisia näkemyksiä ei talousoppineiden suusta usein kuule. Nimenomaan valinnan vapaus, jonka pitäisi olla markkinatalouden perusfilosofian kova ydin, tahtoo lentää ensimmäisenä pesuveden mukana, kun kansantalouden nimissä vaaditaan nuorilta opintojen tehostamista ja suuntaamista milloin mihinkin työvoimapulasta juuri nyt kärsivälle alalle.

Silloin, kun nuoret eivät vastaa tähän huutoon, he saattavatkin noudattaa kuuliaisemmin vapaan markkinatalouden filosofiaa kuin kulukuria ja kulutuspakkoa saarnaavat talousviisaat.

Päivän lehti

3.4.2020